Puolustusministeri Jussi Niinistö
51. Sotaveteraaniviikon päätösjuhla Hartola
Julkaisuvapaa 19.3.2017 klo 14.00
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja kotirintamanaiset, arvoisat kuulijat
Ensimmäisen kerran sotaveteraaniviikko järjestettiin 51 vuotta sitten. Aikakirjoistani ei käynyt selville, oliko edeltäjäni, tuolloin puolustusministerinä toiminut Arvo Pentti, mahdollisesti avaamassa tai päättämässä sotaveteraaniviikkoa. Mannerheim-ristin ritarin ja asekätkennästäkin tuomitun Pentin voisi näin olettaa tehneen. Suomi oli tämän hienon perinteen, sotaveteraaniviikon, käynnistyessä melko lailla erilainen maa kuin nyt – sodasta oli kulunut reilut parikymmentä vuotta. Veteraanien keski-ikä oli hieman yli 40 vuotta ja teitä veteraaneja oli satoja tuhansia, ja te olitte rakentamassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa.
Sodan käyneiden miesten ja naisten suuri määrä ei välttämättä tarkoittanut veteraanien näyttävää ulkoista arvostusta. Lehdistö ja valtiovaltakin hyssyttelivät sotaveteraanien asemasta, koska kylmän sodan aikana Suomi oli suurvaltanaapurinsa poliittisessa puristuksessa. Kansakunta oli niin sanotusti rähmällään.
Toisaalta veteraanien arvostus kiinnittyi historiankirjoitukseemme. Sotiemme historia onnistuttiin kirjoittamaan niin, että veteraaneistamme ei muodostunut myöhempien sukupolvien silmissä hylkiöitä – päinvastoin, torjuntavoitot toteutuivat myös historiankirjoituksessamme ja suositussa sotiemme tapahtumia kuvaavassa kaunokirjallisuudessa. Myös kodeissa on veteraanien perintö siirtynyt sukupolvelta toiselle osaltaan ylläpitäen vahvaa maanpuolustustahtoa. Veteraaneilla ja heidän tekemällään työllä onkin ollut tärkeä asema nykysuomalaisen identiteetin muovautumisessa.
Sekin on sanottava, että meillä ei koskaan ole ollut syytä hävetä sotiemme veteraanien rintamalla saavuttamia tuloksia toisin kuin jossain Euroopan maissa. Talvi- ja jatkosotiemme miehet ja naiset taistelivat puhtain asein puhtaan asian puolesta.
Arvoisat kuulijat
Sata vuotta täyttävä Suomi on kulkenut itsenäisyytensä ensimmäisen vuosisadan aikana tien, joka hakee vertaistaan. Sodan ajan keskeisiksi arvoiksi on tunnistettu vastuullisuus, velvollisuudentunto, isänmaallisuus, lähimmäisistä huolehtiminen sekä luja usko tulevaisuuteen. Nämä arvot eivät ole menettäneet merkitystään tänäkään päivänä ja ne ovat ohjanneet myös veteraanien etuuksien myöntämistä ja toimeenpanoa.
Sotiemme veteraanien palveluja kehitetään hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti ja niitä, suora lainaus: ”uudistetaan vastaamaan heidän palvelutarpeitaan”. Tämä lauseke on vahvasti velvoittava eri hallinnonaloilla, erityisesti kunnissa, joissa järjestetään Valtiokonttorin ohjauksessa veteraanien kuntoutus- ja kotona asumista tukevat palvelut.
Valtiovalta on myöntänyt Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuodelle merkittävän määrärahalisäyksen sotainvalidien ja sotiemme veteraanien maksuttomiin, kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin. Ne ovat tärkeä osa veteraaniemme vanhuuden turvaa. Kuntien rintamaveteraanien palveluihin ohjattu 40 miljoonan euron lisäys kehysmäärärahoihin kolmelle vuodelle on suurin kerrallaan tehty panostus palveluihin. Erityisen tärkeää on, että veteraaneille tarjottavat palvelut perustuvat henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Sotiemme veteraaneja koskevat etuudet ovat ainutlaatuinen ja monimuotoinen kokonaisuus, joka on moraalisesti tärkeä ja taloudellisesti merkittävä. Etuuksien painotukset ovat seuranneet sotainvalidien ja veteraanien elämänkaarta. Veteraani-ikäluokat ovat korkeassa iässä, jolloin toimintakykyä ylläpitävät monipuoliset fyysiset ja sosiaaliset toimet ovat jo välttämättömiä. Kuljemme myös kohti perinneaikaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että veteraanien henkinen perintö siirtyy ja säilyy kansakunnan muistissa yhteisenä Suomen vapaussotien perinteenä.
Hyvä juhlayleisö
Te sotiemme veteraanit täytitte velvollisuutenne maamme puolustamisessa. Suomi säilyi itsenäisenä. Puolustusta on kuitenkin jatkuvasti vaalittava.
Hallitus antoi muutama viikko sitten historiamme ensimmäisen puolustusselonteon. Siinä määritetään strategiset suuntaviivat puolustuksemme kehittämiselle yli 10 vuodeksi eteenpäin. Kansallisen puolustuksen määrätietoinen kehittäminen on selontekomme keskeisin sanoma.
Pienellä valtiolla ei ole mahdollisuutta kehittää kaikkia puolustushaaroja voimallisesti yhtä aikaa. Siksi kuluva vuosikymmen on maavoimien vuosikymmen. Hankimme maavoimille muun muassa uusia panssarintorjunta-aseita, modernisoimme rynnäkkö-panssarivaunuja ja toissa viikolla sain allekirjoittaa sopimuksen panssarihaupitsien hankinnasta Etelä-Koreasta. Tämä järjestelmä voimistaa jo ennestään vahvaa tykistöämme 30 vuodeksi eteenpäin.
Maavoimien jälkeen kehittämisen painopiste siirtyy meri- ja ilmavoimiin. Tulemme vielä kuluvan vaalikauden aikana päättämään merivoimien alushankinnoista. Merivoimien alushankkeessa on kyse kaikissa olosuhteissa toimivien monitoimilaivojen hankinnoista.
Ilmavoimien hankinta on ulotettava sen suuruuden johdosta vielä kauemmas tulevaisuuteen. Hornet-hävittäjien elinkaari loppuu vuodesta 2025 alkaen. Poistuvien koneiden suorituskyky on korvattava. Tämä tarkoittaa sitä, että jo ensi vaalikauden alussa on tehtävä päätös uusista koneista, jotta ne kyetään ottamaan käyttöön hallitusti.
Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Asetitte sotiemme aikana henkenne ja terveytenne alttiiksi, jotta Suomi voisi säilyttää itsenäisyytensä. Taistelu ylivoimaista vihollista vastaan vaati raskaita uhrauksia, mutta tahtonne oli vakaa. Usko tulevaisuuteen kantoi teidät läpi taisteluiden pauhun.
Pyydän näin puolustusministerin ominaisuudessa esittää kiitokseni teille läsnä oleville kuin myös kaikille muille veteraaneille, lotille ja kotirintamanaisille siitä työstä, jonka olette isänmaamme hyväksi tehneet. Suomi on hyvä ja turvallinen maa elää. Se on paras meille suomalaisille. Pitäkäämme se sellaisena edelleen. Pyydän vielä näin lopuksi myös onnitella Hartolan sotaveteraaniyhdistystä sen täyttäessä kuluvana vuonna kunnioitettavat 50 vuotta. Teette tärkeää työtä, jolla on tarkoitus.