Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden päättyessä alkoi Puolustusvoimien ja toisen siihen läheisesti liittyvän tahon, sotilapapiston 100-vuotisjuhlavuosi.

[br]

Kenttäpappien kokouksen osanottajat, keskellä piispa. Karhumäki 1942

Sotilaspapiston juuret 1500- luvulla

Pappeja on toiminut sielunhoidollisissa tehtävissä suomalaisten sotilaiden rinnalla jo 1500- luvulta lähtien. Kuningas Kustaa Vaasa antoi meriartikloissaan määräyksen merivoimissa tehtävästä kirkollisesta työstä 1535. Maajoukkoja varten vastaava käsky annettiin kymmenen vuotta myöhemmin.

Nykymuotoisena Puolustusvoimien kirkollisen työn voidaan katsoa alkaneen 31.3.1918, jolloin asessori Hjalmar Svanberg esitteli kenraali Mannerheimille armeijan kirkollisen työn suunnitelman. Päivää vietetään yhä Puolustusvoimien kirkollisen työn vuosipäivänä.

Sotilaspappeja oli aluksi noin 20. Ortodoksista kirkollista työtä varten perustettiin vuonna 1922 kiertävän matkasaarnaajan toimi. Sotilaspapeilla oli 1920-luvulla laaja kansansivistäjän tehtävä, johon kuului julistuksen, opetuksen, sielunhoidon sekä kirjasto- ja sotilaskotityön lisäksi myös lukemisen ja kirjoittamisen opettamista.

[br]

Kenttäpappi siunaa lapsia ristäisissä karjalaiskylässä, Paatene 1941

[br]

Sotilaspapiston tehtävät sodan aikana

Talvisodan sotilaspapisto luotiin käytännössä tyhjästä. Luterilaisia sotilaspappeja toimi talvisodassa yli 300 ja ortodoksisia kahdeksan. Useita kymmeniä pappeja toimi sotilastehtävissä. Talvisodan koettelemukset lisäsivät sotilaspapiston arvostusta ja vuonna 1941 presidentti Risto Ryti nimitti Johannes Björklundin maan ensimmäiseksi kenttäpiispaksi. Nykyinen kenttäpiispa Pekka Särkiö on tehtävässään jo seitsemäs.

Jatkosodassa (1941–1944) sotilaspappeja oli enimmillään samanaikaisesti yli 500. Kaikkiaan heitä nähtiin Suomen sodissa lähes 900.

Kenttäpapiston tehtävät vaihtelivat sotilaiden parissa liikkumisesta ja haavoittuneiden rohkaisusta  hartauksien, jumalanpalvelusten ja ehtoollistilaisuuken pitoon. Asemasotavaiheessa rintamajoukoissa pidettiin myös seuroja, oppitunteja ja rippikouluja sekä toimitettiin avioliittoon vihkimisiä.

[br]

     Sotilaspastori Tammekas vihkimässä rintamahäissä, Rukajärven suunta 1944

[br]

Sotilaspapisto nyt

Sotien aikana syntyi myös merkittävää diakoniatoimintaa. Myös kaatuneiden huolto ja evakuointi uskottiin sotilaspappien vastuulle. Kyseessä oli henkisesti ja fyysisesti vaativa tehtävä, sillä sotien aikana toimitettiin kotiseudulle noin 52 000 kaatunutta.

Rauhan aikana  sotilaspapiston työ koostuu julistuksesta, opetuksesta ja sielunhoidosta. Heitä on ollut mukana myös suomalaisissa rauhanturvaoperaatioissa liki niiden alusta saakka.

Tällä hetkellä Puolustusvoimissa toimii kenttäpiispan lisäksi 28 kokoaikaista ja 12 osa-aikaista sotilaspappia. Osa-aikaisia ortodoksipappeja on kuusi. Lisäksi kansainvälisissä tehtävissä toimii parhaillaan kaksi sotilaspappia.

[br]

[br]

Puolustusvoimien 100- vuotisjuhlavuosi on näkyvästi esillä myös Suomen Sotaveteraaniliiton viestinnässä ja Puolustusvoimia eri teemojen kautta käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuoden aikana nettisivuillamme sekä joka toinen kuukausi ilmestyvässä Sotaveteraani-lehdessä.