Miehikkälän Salpalinja-museossa avautui perjantaina 10.8. Väinö Linnan elämästä kertova näyttely, joka on näytteillä vuoden 2019 loppuun saakka. Näyttelyssä voi valokuvien ja arkistomateriaalin avulla seurata Linnan tietä Urjalassa vietetyistä lapsuus- ja kouluvuosista Finlaysonin tehdastyöntekijäksi ja sodan jälkeen kirjailijaksi.

Julkisuuteen Linna nousi hänen jatkosodan kokemuksiinsa perustuvan, vuonna 1954 ilmestyneen Tuntematon sotilas -romaanin myötä, joka teki hänestä kansalliskirjailijan. Suomen Filmiteollisuus osti nopeasti romaanin filmausoikeudet. Ohjaaja Edvin Laineen elokuvan kuvauksia vuonna 1955 tehtiin lähinnä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Näistä kuvauksista on näyttelyyn poimittu valokuva-aineistoa Miehikkälästä ja Immolasta.

[br]

[br]

Näyttelyssä paneudutaan erityisesti Linnan jatkosodan vuosiin, ja elämänvaiheeseen, jolloin hän vaikutti Miehikkälässä jalkaväen koulutuskeskus 22:ssa.

Linna palveli jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaiheessa jalkaväkirykmentti 8:n konekiväärikomppaniassa. Tällä elämänjaksolla oli huomattava merkitys Tuntematon sotilas -romaanin syntyyn. Rintamalta Linna sai huhtikuussa 1943 siirron kouluttaja-aliupseeriksi Jalkaväen koulutuskeskus 22:een Tammelaan. Koulutuskeskus muutti saman vuoden syyskuussa Virolahdelle ja Miehikkälään, jossa oli valmiina koulutuskeskukselle sopivia parakkikyliä.

Parakit olivat Salpalinjan linnoittajien rakentamia, ja jatkosodan myötä tyhjiksi jääneitä. Koulutuskeskuksen sijoittamisen Salpalinjan tuntumaan ratkaisi tarjolla olleiden majoitusparakkien lisäksi se, että niiden läheisyydestä löytyi koulutukseen soveltuvaa harjoitusmaastoa. Kenttätyöt voitiin korvata tutustumalla alueelta jo ennestään löytyviin ja hyvin rakennettuihin Salpalinjan linnoitteisiin.

Linna toimi kouluttajana koulutuskeskuksen II pataljoonassa, joka oli sijoitettu Miehikkälän Kylmälään ja Saivikkalan Myllylammen ja Pitkälammen maastoon. Näyttelyssä voi lähemmin tutustua koulutuskeskuksen toimintaan ja arkeen Miehikkälässä asemasodan vuosina. Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Karjalan kannaksella muutti koulutuskeskuksen arkea siten, että oppitunnit ja maastoharjoitukset vaihtuivat työpalvelukseen Salpalinjalla. Rintama alkoi lähestyä uhkaavasti, ja kaikki joukot tarvittiin Salpalinjan vahvistamiseen. Myös Linnan 7. komppania osallistui linnoitustöihin lähes siihen asti, kunnes pataljoona muutti Miehikkälästä Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäsalmelle.

Koulutusaikanaan Miehikkälässä Linna tapasi myös paikallisen talon tyttären, tulevan vaimonsa Kerttu Seurin.

[br]

[br]

Väinö Linna -näyttelyn tuotannosta vastaa Miehikkälän Salpalinja-museo yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. Werstaan tuottamat kuvataulut ovat peräisin museon laajemmasta Linnan elämää, tuotantoa ja yhteiskunnallista merkitystä valottavasta Väinö Linna -näyttelystä.

Näyttely on avoinna museon aukioloaikoina elokuussa päivittäin klo 10-18 ja syyskuussa ke-su klo 10–18.

Ryhmille museo on avoinna tilauksesta ympäri vuoden.