Suomalainen kadettikoulutus ja siitä potkut saanut oppilas Mannerheim Wanhan Veteraanin uuden näyttelyn teemana

Suomalainen kadettikoulutus ja siitä potkut saanut oppilas Mannerheim Wanhan Veteraanin uuden näyttelyn teemana

Haminassa toiminut Venäjän Keisarillinen Suomen Kadettikoulu 1821-1903 ja siitä erotettu oppilas, kadetti Carl Gustav Emil Mannerheim taiteilijoiden innoittajana ovat Haminassa sijaitsevan rauhanturvaamisen ja veteraaniperinteen keskuksen Wanhan Veteraanin vaihtuvan näyttelyn aiheet vuonna 2021.

6.3.2021 Haminassa avautuva näyttely ja seminaari toimivat lähtölaukauksena suomalaisen kadettikoulutuksen 200-vuotisjuhlavuodelle.

[br]

Kadettikoulun alkuperäinen päärakennus Hugo Backmanssonin maalaamana

[br]

Tasapainottelua ja tiukkaa kuria

Keisarillinen Suomen Kadettikoulu aloitti upseerikoulutuksen Haminassa 200 vuotta sitten ja sen alku oli aatteellista tasapainoilua, paljastaa Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki.

– Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen uusi näyttely esittelee kadettikoulun tiukkaa ja kurinalaista arkea. Se arki oli myös aatteellista tasapainoilua venäläisen sotakoulun ja runebergiläisen suomalaisen isänmaallisuuden välillä. Lopulta se kävi mahdottomaksi ja Haminan kadettikoulu lopetettiin vuonna 1903.

Uusi näyttely avataan Haminassa perinnekeskuksessa 6. maaliskuuta. Tuolloin on nähtävänä myös rauhanturvaamisen perusnäyttely. Samana päivänä pidetään kadettikoulun perustamisen 200-vuotisjuhlavuoden avausseminaari RUK:n Maneesissa koronavarauksin.

– Kadettikoulun tehtävä oli kouluttaa upseereita keisarilliseen Venäjän armeijaan yhtenä laajan maan lukuisista sotilasoppilaitoksista. Koulun oppilaaksi saattoivat pyrkiä sellaiset Suomen suuriruhtinaskunnan alamaiset, joiden isät kuuluivat maan ylimpään säätyyn, aatelistoon, Kangasmäki kertoo.

Valmistaville luokille pyrittiin noin 12 vuoden ikäisenä. Upseereiksi kadetit valmistuivat seitsemän vuoden opiskelun jälkeen noin 20-vuotiaina. Kadettikoulun laajat yleissivistävät aineet antoivat tiedot ylioppilastutkintoon ja palvelivat näin monia keskeyttäneitä oppilaita siviiliammateissa.

[br]

[br]

Mannerheim taiteen lähteenä

Lähes tuhat kadettia valmistui upseeriksi Haminasta. Heistä osa ehti palvella myös Suomea itsenäisyystaistelussa ja toisen maailmansodan ankarissa koettelemuksissa. Tunnetuin heistä on neljän vuoden opiskelun jälkeen Haminan kadettikoulusta erotettu C.G.E. Mannerheim, joka nousi Venäjän sotilasuran jälkeen Suomen marsalkaksi ja tasavallan presidentiksi.

”Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana” on näyttelyssä keskeisessä roolissa, eikä ihme: hänestä on tehty taidetta enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta.

– Mielenkiinto Mannerheimiin näkyy edelleen niin tutkijoiden, kirjailijoiden kuin muidenkin taiteilijoiden tuotannoissa. Lisäksi on suuri joukko keräilijöitä ja harrastajia, jotka haluavat saada kokoelmiinsa kaikkea Mannerheimiin liittyvää. Hän on todella suurin suomalainen myös näin mitattuna, Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö, sotilasmestari evp. Ismo Flink sanoo.

Näyttelyssä on esillä usean yksityisen keräilijän kokoelmista koottu kattava läpileikkaus Mannerheimiä esittävistä patsaista, reliefeistä, mitaleista, rahoista, maalauksista ja piirroksista.

Näyttelyn kadettikouluosuus perustuu Haminan kaupunginmuseon esineistöön. Aikanaan museo perustettiin kadettikoulun jäämistöön.

Kadettikoulun 200-juhlavuoden tapahtumia riittää pitkin vuotta. Juhlavuoden järjestäjinä Haminassa ovat Wanhan Veteraanin ja kaupungin ohella muiden muassa Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu / RUK, Kadettikunta, Etelä-Kymen kadettipiiri ja RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys.

[br]

[br]

Kadettikoulunkatu 7,

49400 Hamina

Kesäkaudella avoinna tiistai-sunnuntai 10-16, keskiviikkoisin 10-18 (ryhmille myös tilauksesta)

www.rvpk.fi