Suomen sotien 1939–1945 sotainvalideilla sekä rintamatehtävissä olleilla miehillä ja naisilla eli rintamaveteraaneilla on laeissa ja asetuksissa säädetty oikeus saada valtion varoin eräitä erityisetuuksia. Osittain niiden saantiin ovat oikeutettuja myös eräissä sotaan liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt sekä vuosien 1945–52 miinanraivaajat. Oikeus kuntoutukseen Kelan kautta ja miinanraivaajilla rintamalisään, Valtiokonttorin kautta.

Erityisetuuksia rintamaveteraaneille ja heihin rinnastetuille henkilöille myönnetään myös kuntien ja seurakuntien varoista. Julkisyhteisöjen antamaa tukea täydentävät säätiöiden ja yhteisöjen rintamaveteraaneille myöntämät avustukset.

Vuoden 2022 alussa tunnuksen omaavien veteraanikuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien määrä oli 4378.

Seuraavassa on perus- ja viitetietoja edellä tarkoitetuista etuuksista.

Sotiemme 1939–1945 veteraanien tunnukset

Veteraaneille myönnettyjä tunnuksia ovat

• rintamasotilastunnus(miehille)
• rintamapalvelustunnus(naisille)
• rintamatunnus(rintamalinnoittajille)
• ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille)

Kaikkien näiden tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994. Tunnuksia ei voi enää hakea.

Rintamalisä

Rintamalisä maksetaan henkilölle, jolle on myönnetty jokin rintamaveteraanien tunnus sekä henkilöille, jolle Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaukseen 1945–1952. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuville henkilöille.

Rintamalisä on 128,13 euroa kuukaudessa.  Rintamalisä on verotonta tuloa ja sitä ei oteta huomioon tulona määriteltäessä asiakasmaksuja. (Asiakasmaksulaki 29§, (24.4.2003/328)

Ylimääräinen rintamalisä

Ylimääräistä rintamalisää maksetaan henkilölle, joka saa sekä rintamalisää että kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on 25–45 % siitä eläkkeensaajan kansaneläkkeestä, joka on suurempi kuin 93,63 euroa. Kun hakijalla ei ole lainkaan muita eläkkeitä, jotka vähentäisivät ylimääräistä rintamalisää, hänelle maksetaan suurin mahdollinen rintamalisä. Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä maksetaan eläkkeensaajalle, joka ei saa sen määrää pienentäviä eläkkeitä, kuten eläkettä ulkomailta.

Suurin mahdollinen ylimääräinen rintamalisä on

• yksin asuvalle 263,64 e/kk
• parisuhteessa olevalle 230,86 e/kk

Ylimääräistä rintamalisää sai vuoden 2022 alussa 1908 veteraania, miehiä heistä oli 755 ja naisia 1153.

Veteraanilisä

Veteraanilisä maksetaan tunnuksen omaavalle veteraanille silloin kun hän saa ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea, Veteraanilisää ei tarvitse erikseen hakea, jos edellä mainitut ehdot täytyvät. Lisä maksetaan Kelan kautta. Veteraanilisän määrä on 110,19 euroa kuukaudessa ja se on verotonta. Se ei pienennä eläkkeensaajan asumistukea. Lisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille, mutta se otetaan huomioon pitkäaikaishoidon maksussa, jonka laitos tai kunta perii veteraanilta.

Kuntoutus

Rintamaveteraanien kuntoutuslain nojalla kuntoutusta voi saada henkilö, jolle on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus tai rintamatunnus.

Laitoskuntoutusta myönnetään seuraavasti:

Avokuntoutus:

Avokuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi seuraavasti:

• Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarja
• Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina

Kuntoutuksen pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa. Rintamaveteraanin tuettu kotona kuntoutuminen voi olla ennaltaehkäisevää, toimintakykyä yllä pitävää kotona tai palvelutalossa selviytymistä tukevaa toimintaa. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan omassa asuinympäristössä. Tuettu kotona kuntoutuminen katsotaan kuuluvaksi sekä kuntoutukseen että yhdeksi kotona asumista tukevaksi palveluksi.

Aviopuolison kuntoutusoikeus

Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on pyrkiä parantamaan rintamaveteraanin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttamaan veteraanin kotona selviytymiseen, mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista. Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kunnan määräämä viranhaltija. Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto.  Aviopuolisoilla on oikeus osallistua veteraanin kanssa samanaikaisesti veteraanin kanssa laitos- tai päiväkuntoutukseen, mutta ei avokuntoutukseen. Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.

Matkakustannukset

Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan. Matkat kuntoutukseen tilataan Kelan kautta.

Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kansaneläkelaitokselle:

• kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
• selvitys kuntoutuksen osallistumisesta, joka voidaan antaa esim. Kansaneläkelaitoksen lomakkeella

Lisätietoja saa Kansaneläkelaitoksen toimistoista. Veteraanin leskellä ei ole yksittäistä kuntoutusoikeutta veteraanikuntoutuksen kautta.

Rintamaveteraaneille kotona asumista tukevat palvelut

Rintamaveteraanin tuloja ei tarvitse selvittää, vaan palvelun tarve on ratkaiseva. Raha käytetään rintamaveteraanin itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 15§ (30.12.2014/1323)) Yleisimpiä veteraanien tarvitsemia palveluita ovat; siivous, ateriapalvelu, kylvetysavut, vaatehuolto, asiointipalvelut, sairaanhoito, jalkahoito ja kodissa tehtävät pienet muutostyöt kuten kynnysten poisto, tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaikkoihin sekä pihatyöt, sosiaalinen kanssakäyminen ja tuettu kotikuntoutus sekä omaishoidon kustannukset.

Sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, ei voida antaa tämän määrärahan perusteella rintamaveteraaneille tarkoitettuja kunnallisia avopalveluita, vaan he saavat palvelut sotilasvammalain perusteella.

Hammashoito veteraaneille ja miinanraivaajille

Omavastuuosuuden selvittämiseksi on etenkin ennen suuria hoitotoimenpiteitä varten syytä ottaa selvää siitä, paljonko hoidosta jää itselle maksettavaksi. Hammaslääkäriltä saa kustannusarvion tulevan hoidon kustannuksista.

Ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintama-avustus

Suomen sodissa 1939–1945 vapaaehtoisesti palvelleelle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle, joka asuu Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa oloissa taikka asuu pysyvästi Suomessa, voidaan hakemuksesta myöntää rintama-avustusta. Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintamasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämis- edellytykset. Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä vuonna 2022 on 2000,00 euroa.

Eräissä sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

Vuonna 1997 annetun lain mukaan voivat 1939–1945 tai niiden jälkeen eräissä Suomeen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleet henkilöt, joille Sota-arkisto on myöntänyt todistuksen palvelusta, voivat hakea kuntoutusta Valtiokonttorin kautta. Tähän ryhmään kuuluvat tunnuksettomat, henkilöt, joille olisi annettu jokin rintamaveteraaneille tarkoitetuista tunnuksista (rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus), jos he olisivat hakeneet tunnusta sen hakemiselle asetetussa määräajassa eli vuoden 1994 loppuun mennessä. Ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka vuosien 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet ulkomaalaisina vapaaehtoisina osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja jotka asuvat joko Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella. Miinojen raivaajat, jotka ovat osallistuneet vuosina 1945–1952 puolustusvoimien alaisina merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksiköissä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa. Sairaanhoitotehtävissä palvelleet, jotka vuosien 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikoissa sekä asevelvolliset, jotka 1939–1945 sotien aikana ovat palvelleet puolustusvoimien koulutuskeskuksissa asevelvollisuuslain nojalla määrättyinä. Näiden kaikkien ryhmien hakuaika palvelun piiriin päättyi 31.12.2004.

Karjanajajat, jotka 1939–1945 sotien aikana ovat toimineet karjan evakuointitehtävissä ja partisaani-iskujen uhrit, jotka ovat 1939–1945 sotien aikana joutuneet partisaani-iskujen uhreiksi. Hakuaika palvelun piiriin päättyi 31.12.2006.

Laitoskuntoutusjakso voidaan jakaa aviopuolison kanssa, josta päätöksen tekee kunta. Valtiokonttori ei varaa puolisolle omaa rahaa, eikä heillä ole tietoa kuntoutukseen oikeutettujen määrästä. Puolisoilla on oikeus vain laitoskuntoutukseen, ei avokuntoutukseen.

Hautausmaksut

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymän hautausmaat ovat yleisiä hautausmaita. Niillä hautaustoimessa perittävien perusteiden tulee olla samat kaikille. Laissa on olemassa poikkeussäännös, jonka nojalla seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimesta perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettava. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa.

Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos sotainvalidille vahvistettu työkyvyttömyysaste oli vähintään 20 %.

Kuntien etuudet veteraaneille

Kuntakohtaisia etuuksia ovat mm. terveyskeskuskäyntien, joukkoliikenteen käytön ja ajoneuvon pysäköinnin maksuttomuus sekä avustukset hammashoidon ja silmälasien hankinnassa. Tietoja näistä etuuksista saa oman kunnan palveluneuvonnasta ja paikallisesta veteraaniyhdistyksestä. Eräissä kunnissa etuuksia myönnetään myös puolisoille ja leskille.

Sotaveteraaniliiton tai Rintamaveteraaniliiton sekä näiden liittojen piirien kautta haettavat avustukset vuonna 2022

Vähävarainen, ylimääräistä rintamalisää saava, Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen, Rintamaveteraaniliiton osastoon tai Sotainvalidien Veljesliittoon kuuluva veteraani, hänen puolisonsa tai veteraanin leski voivat hakea taloudellista avustusta Sotaveteraaniliiton tai Rintamaveteraaniliiton kautta. Tuloraja on 1 400 euroa/kk. Hakemukseen on liitettävä verotodistus tai Kelan todistus ylimääräisestä rintamalisästä sekä kuitit niistä kuluista, joihin avustusta haetaan. Avustuksia myönnetään lääke- ja hoito kulujen omavastuuosuuksiin, apuvälineisiin ja kotona asumista tukeviin kodin muutostöihin. Avustuksen suuruus on keskimäärin noin 100–800 euroa, riippuen aiheutuneista kustannuksista. Avustusta voi saada Sotaveteraaniliiton perinne- ja tukisäätiön, Turvallisuuden tuki, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön sekä ME-säätiön myöntämistä varoista tai veteraanikeräyksen tuotosta. Hakemuksia saa liitoista, piireistä, osastoista, yhdistyksistä tai Suomen Sotaveteraaniliiton internet- sivuilta, www.sotaveteraanit.fi , josta löytyvät myös tarkemmat ohjeet avustusten myöntämiselle. Hakemukseen on merkittävä hakijan tiedot sekä tilinumero on ilmoitettava FI- muodossa.

Ylimääräinen kuntoutus

Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämistä varoista on mahdollisuus hakea ylimääräistä kuntoutusta. Säätiön myöntämä raha on määräraha. Kuntoutus on tarkoitettu Suomen Sotaveteraaniliiton jäsenyhdistykseen tai Rintamaveteraaniliiton osastoon kuuluvalle veteraanille, hänen puolisolleen tai veteraanin leskelle. Tunnuksen omaava veteraani voi hakea ylimääräistä kuntoutusta, kun Valtiokonttorin myöntämä kuntoutus on kokonaisuudessaan käytetty ja tarvetta kuntoutukseen on vielä olemassa, esim. pitkällisen vuodelevon tai leikkauksen jälkeen.  Tuloraja on 1 400 euroa/kk.

Kuntoutusta haetaan Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Leena Seppälän kautta. Kuntoutukseen ei ole varsinaista hakemusta, vaan jakso räätälöidään kunkin kuntoutujan ja kuntoutuspaikan kesken. Se voi olla laitos- tai avokuntoutusta. Laitoskuntoutusjakson pituus on viisi vuorokautta ja avokuntoutuksen käyntimäärä on kymmenen kertaa.

Hetki yhdessä

Suomen Sotaveteraaniliitto toteuttaa yhdessä Kaatuneiden Muistosäätiön kanssa vuonna 2022 kunto- ja virkistyslomia (1–3 vrk) pienituloisille tunnuksen omaavien veteraanien leskille ja omaishoitajina toimiville puolisoille, joilla ei muuten ole kuntoutusoikeutta tai mahdollisuutta siihen. Kunto- ja virkistys lomille haetaan piirien kautta.

Hakijan on oltava Sotaveteraaniliiton tai Rintamaveteraaniliiton jäsenyhdistyksen- tai osaston jäsen.

Hakijan on selviydyttävä omatoimisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Jos hakijalla on avun tarvetta, pyydetään siitä mainitsemaan. Myös muistihäiriöt saattavat vaikeuttaa lomalle osallistumista. Lääkärintodistusta ei hakemuksen liitteeksi tarvita. Mahdollisista lääkkeistä jokainen vastaa ja hoitaa ne itse.

Lomat sisältävät täysihoidon, majoituksen sekä monipuolisen ohjelman. Osallistuminen on maksuton. Matkakustannuksista ja matkanjärjestelyistä jokainen vastaa itse.

Veteraanien palvelut Hyvinvointialueilla

Kuntien, kuntayhtymien ja sote-alueiden (esim. Siun- Sote Pohjois-Karjalassa) palvelut siirtyvät Hyvinvointialueiden toteuttamiksi vuoden 2023 alusta. Sotiemme veteraanien lakisääteiset palvelut säilyvät ennallaan. Liittojen tehtävänä on seurata palveluiden toteutumista Hyvinvointialueilla ja varmistaa palveluiden jatkuminen edelleen.

Kirjoittaja on Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteeri Leena Seppälä