Polttopullo tunnettiin aseena jo Espanjan sisällissodassa, mutta maailmankuulun nimensä Molotovin cocktail sai Talvisodan alla korialaiskapteeni Kuittiselta.

Polttoainetta sisältävästä lasipullosta sekä siihen kiinnitetystä, erikseen sytytettävästä tulenlähteestä koostuvan köyhän miehen kranaatin kerrotaan olevan alkujaan Ranskan muukalaislegioonan keksintöä, jota käytettiin vuosina 1936 – 1939 käydyssä Espanjan sisällissodassa panssarintorjunta-aseena.

Sittemmin helposti valmistettavissa oleva ase on levinnyt paitsi sotien taistelukentille, myös kaduille rikollisjengien käyttöön.

[br]

[br]

Hirtehinen historia

Suomalaiset hioivat aseen rakenteen ja taktiikan huippuunsa ja se sai aikaan merkittävää tuhoa Puna-armeijan T-26-panssarivaunuissa. Kaikkiaan Neuvostoliitto menetti Talvisodassa 1 919 panssarivaunua, joista 436 tulipalon vuoksi.

Alun perin polttopulloilla oli suomalaisen ohjesäännön mukaan tarkoitus vain sokaista panssarivaunun tähystysaukot, mutta kentällä kuulemma havaittiin, että kun polttopullolla osuttiin panssarivaunun ilmanottoluukkuun, imi käyvän moottorin ilmanotto liekit vaunun sisälle, sytyttäen moottorin – ja moottoritilasta miehistötilaan olevan yhteyden kautta koko tankin – tuleen.

Nimensä se sai Kemia-lehden mukaan Korian varuskunnassa Pioneeripataljoonassa vuosina 1937-1939 palvelleesta kapteeni Eero Kuittiselta, joka nimesi sen Neuvostoliiton tuolloisen ulkoministerin Vjatseslav Molotovin kirkassilmäisten valheiden innoittamana Molotovin cocktailiksi.

Tämän kun kerrotaan radiopuheessaan vuonna 1939 väittäneen, ettei Neuvostoliitto Suomeen mitään pommeja pudottanut, vaan ruoka-apua. Tämän seurauksena itänaapurin käyttämiä rypälepommeja alettiin Suomessa hirtehisesti kutsua Molotovin leipäkoreiksi.

[br]

[br]

Ihmiskunnan tuhoisin cocktail

Ihmiskunnan historian tuhoisimman cocktailin rakenne oli yksinkertainen: täytetty viinapullo sekä sen kylkeen kiinnitetyt myrskytulitikut. Välttämättömyys (ja huono rahatilanne!) oli kekseliäisyyden äiti tässäkin: tikkuja oli kaksi, jotta siinä tapauksessa, että pullo ei räjähtäisi, se voitaisiin varatikun sytyttämällä käyttää uudestaan.

Molotovin cocktailin kaltaiselle luovuudelle, halpuudelle sekä nopeasti ja helposti valmistettavalle aseelle oli käyttöä, sillä Suomi lähti Talvisotaan varsin huonosti varustautuneena.  Puolen litran lasisen viinapullon sisältämä seos koostui petrolista ja bensiinistä tai spriistä sekä hitusesta tervaa, joka sai sekoituksen paitsi sitkistymään, myös syttyessään savuamaan.

Ensi alkuun pulloja täytettiin käsin, mutta jo joulukuussa siirryttiin massatuotantoon Alkon tehtailla Rajamäellä. Bensiinin toimitti armeija, spriitä oli viinatehtaalla omasta takaa. Talvisodan kuukausien aikana tehtaalla valmistui noin 540 000 polttopulloa.  

Niiden korkeissa ollut merkintä ”Alko-Rajamäki” paljasti tosin viholliselle, mistä ne olivat peräisin ja pian viholliskoneet olivat pommittamassa Rajamäkeä. Kaikkiaan tehtaiden alueelle putosi 268 pommia, mutta henkilövahingoilta ja tuotantotappioilta vältyttiin. Joulukuussa tehtaan alueelle rakennettuihin kahteen ilmatorjuntatorniin saatiin vihdoin tykitkin.

Ei niin yllättäen on Molotovin cocktail innoittanut baarimikkoja ympäri maailman tekemään siitä juotavan version. Niin vodkaa ja sambucaa, vodkaa ja rommia kuin grenadiinia ja kanelia yhdistelevät drinkit ovat epäilemättä myöskin aiheuttaneet tuhoa – niin lompakoissa kuin lauantaiaamun olotiloissakin…

[br]

[br]

Pohjanmaalta pärähtää

Nyt vallitsevaan koronakriisiin on alettu somekansan parissa viitata aikamme Talvisotana ja Tasavallan presidenttiä myöten on puheissa peräänkuulutettu Talvisodan henkenä tunnettua kansan yhteisponnistusta yhteisen vihollisen voittamiseksi.

Tämä onkin herättänyt suomalaissa ennen näkemättömän solidaarisuuden puuskan ja eri puolilta maata on kuultu naapuriapuringeistä ja etenkin vanhusväestön kaltaisille riskiryhmille suunnatuista talkoovoimin toteutettavista palveluista.

Eivätkä vertailukohdat siihen lopu.

Tälläkin kertaa vihollista vastaan taistellaan läpinäkyvin säiliöin, mutta polttopullon sijaan kyseessä on käsidesi, jolla ihmiset ovat aseistautuneet jopa siinä määrin, että apteekkien hyllyt on hamstrattu tyhjiksi ja nettihuutokaupoissa niitä kaupataan kiskurihinnoin.

Samaan aikaan ravintola-alalla koettu alkoholinkulutuksen väheneminen on johtanut viinatehtaiden tuotantolinjastojen hiljenemiseen, mutta luovuus keksi jälleen keinot. Isossakyrössä sijaitseva, viime vuonna maailman parhaaksi valitun Napue-ginin takaa löytyvä Kyrö Distillery Company on vain viikossa edennyt ideasta tuotantoon ja tuo markkinoille oman käsidesinsä.

Talvisodan henkeä löytyy tästäkin.

– Tällaisessa tilanteessa kaikkien on kannettava kortensa kekoon. Me päätimme käyttää osaamistamme ja tislaamomme tuottamaan kaikkien tarvitsemaa käsidesiä, yhtiöstä kerrotaan.

Yksityishenkilöt joutuvat kuitenkin odottamaan – epäilemättä keräilykappaleeksi nousevaa – pulloaan vielä tovin.

– Käsidesin ensimmäiset erät priorisoidaan kohteisiin, joilla on yhteiskunnallisesti merkittävin vaikutus, kuten sairaanhoitoon.

[br]

[br]

PS. Tiesitkö, että Tipaton Tammikuukin on sotavuosiemme perintöä? Siitä löydät jutun täältä! Kemistien salaisesta sodankäynnistä löydät puolestaan paljastuksia täältä.