SA-kuva-arkistosta numerolla 36571 löytyvä eglendaarinen kuva on vakiinnuttanut asemansa niin, että se valittiin vuonna 2005 julkaistuun sotaveteraaniliittojen yhteiseen Sotiemme Veteraanit -postimerkkiinkin.

Taka-alalla jatkuva liikehdintä, taustalla näkyvät uupuneet miehet, vasemmalla istuvan sotilaan järkyttynyt katse ja haavoittunutta sotilasta uljaasti hoivaava peloton lotta ovat niin pysäyttävä kokonaisuus, että voisi erehtyä jopa luulemaan sen olevan TK-miehen tarkasti sommittelema PR-otos – mitä SA-kuvat rehellisyyden nimissä toisinaan ovatkin. Kyseessä on kuitenkin aito tilannekuva Kiestingin motista.  SA-arkiston kuvatiedoissa sen ottopäiväksi on merkitty 15.8.1941, mutta paikalla olleet vahvistavat päivän olleen 18.8.

Kuvaa käytettiin sotaa seuranneina vuosikymmeninä niin paljon, että sen aitoutta, samoin kuin hahmojen henkilöllisyyttä, arvuuteltiin ainakin jo vuonna 1977 ilmestyneessä Kansa Taisteli-lehdessä. Lisäselvityksiä löytyy jatkosodan 1990-luvulla painetusta JR 12:n nimiluettelosta – olihan ”jänkäjääkäreiden” II pataljoona irrotettu taisteluun Kiestingin suunnalla ja oli yksi mottiin joutuneista yksiköistä.  

Vaikka kuva SA-arkistosta löytyykin, ei se ole suomalaista alkuperää. Suomalaisia TK-miehiä kannustettiin ottamaan mallia saksalaisen propagandalehden Signalin puhuttelevista ja toiminnantäyteisistä kuvista ja juuri kyseisessä lehdessä kuva on alun perin julkaistukin. Tämän vuoksi sen ottajana on pidetty saksalaista, nimettömäksi jäänyttä rintamakuvaajaa, mutta myöhempinä vuosina sen ottajaksi on entistä useammin mainittu suomalainen Osvald Hedenström. 

[br]

[br]

Haavoittunut sotilas sen sijaan tiedetään: hän on sodan jälkeen Ruotsiin muuttanut vänrikki Bror Koskinen, joka oli haavoittunut tuona päivänä Kiestingin motissa kranaatista. Aseveljiensä kuvasta tunnistamaa miestä myös haastateltiin aiheesta nimiluettelon kakkospainokseen.

Kaikkia sirpaleita ei ollut lääkärien mahdollista poistaa: sydänkammioon päätyneitä seitsemää sirpaletta 35-prosenttiseksi sotainvalidiksi luokiteltu Koskinen kantoi loppuikänsä. Taustalla näkyviä sotilaita ei Koskinenkaan tunnistanut. Ruotsissa hän ansioitui mm. siellä asuvien suomalaisten sotainvalidien hyväksi tehdyssä työssä. 

[br]

[br]

Muutamassa lähteessä, ainakin Kansa Taisteli-lehdessä 7/1979, Kärsämäen veteraanikirjassa ”Mukana sodan myrskyissä” sekä Ville Tikkasen vielä 2003 ilmestyneessä  ”Jänkäjääkärin sodassa” on sotilaaksi tosin väitetty myös haapaveteläistä Viljo Heikkilää, jonka kerrotaan kuvassa juuri menettäneen vasemman kätensä.

Hieno on toki hänenkin tarinansa: mies selvisi kuin selvisikin eikä antanut vamman hidastaa elämäänsäkään, vaan loi yksikätisenäkin sodan jälkeen uran kuorma-autonkuljettajana. Heikkilän haavoittuminen tapahtui kuitenkin vasta liki vuosi kuvan ottamisen jälkeen 11.5.1942, eli hän kuvassa ei siis ole.

Ja se lotta?

Kuvan lotta on Lyyli Lusiina Iso-Aho (myöh. Kesäniemi). Kärsämäellä vuonna 1909 Matti Emmanuelinpojan ja Anna Briitan perheen viidestä tyttärestä toiseksi nuorimpana syntynyt Isoaho toimi jo välirauhan aikana II/JR12:n keittäjälottana. Hyökkäyksen alkaessa ei hän kuitenkaan enää päässyt pataljoonansa mukaan, vaan joutui jäämään Kiestinkiin.

Sotien jälkeen hän asettui Vääksyyn, avioitui, sai kaksi lasta ja kuoli vuonna 1960.

[br]

Jos tarinat historian kuuluisimpien sotakuvien takaa kiinnostavat, niin käy ehdottomasti lukemassa myös nämä!

• Mies, joka kuoli niin kuin eli: Rukajärven legendan Arnold Majewskin viimeiset hetket 10.10.1942

• 75 vuotta tämän kuvan otosta – totuus Suomen sotahistorian ikonisimman kuvan takaa

[br]

[br]

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Kenttäpostia-lehden numerossa 4/2019. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti toimitetaan kaikille jäsenille.

Jäseneksi pääset liittymään tästä,  pelkän lehden voit tilata täältä.