Tove Janssonista on tullut muumiensa kautta koko maailman tuntema ja rakastama taiteilija, mutta tiesitkö, että hän oli sotavuosina myös melkoisen ärhäkkä poliittinen pilapiirtäjä?

Yleisradion Suuret Suomalaiset-äänestyksessä peräti 19. sijoittunut Jansson on Suomen käännetyin kirjailija, jonka teoksia on saatavilla yli 45 eri kielellä. Hänen poliittinen aktivisminsa on kuitenkin jäänyt käytännössä vain ruotsinkielisten tietoisuuteen.  

Taiteilijaperheessä kasvaneen Janssonin oma ura alkoi varhain. Hänen ollessaan vain 14 ruotsinkielinen aikakausilehti julkaisi hänen sisällissodan päättymisen 10-vuotisjuhlaparaatia esittävän ”Hej hurra för Mannerheim”-kuvasarjansa. Vain vuotta myöhemmin hän aloitti vakituisena avustajana ruotsinkielisessä Garm-lehdessä. 

Vuonna 1923 perustettu Garm profiloitui kirjallisuuteen ja kulttuuriin painottuvana satiirilehtenä. Se oli kuitenkin myös poliittisesti kantaaottava, jonka painoarvoa lisäsi entisestään sen nimekäs avustajakunta. Sen kritiikin kohteina olivat etenkin ääriliikkeet; ensin oikeisto, mutta 1930-luvulle tultaessa sen hampaisiin joutui myös vasemmisto. Lehti itse luonnehti linjaansa ”demokraattiskonservatiiviseksi.” Garm jatkoi kuukausittaista ilmestymistään läpi sotavuosien ja Jansson pysyi lehden palveluksessa sen lopettamiseen saakka 1953. 

1940-luvulle tultaessa hänestä tuli lehden pääasiallinen kuvittaja. Hänen terävästä kynästään lähtöisin olevista, noin sadasta kansikuvasta kaksi nousi yli muiden. Ensimmäinen niistä irvaili Hitlerille, ja oli vähällä, ettei se tuonut lehdelle rangaistusta. Toinen, Stalinia pilkkaava, oli sensuurille liikaa.   

[br]

[br]

Vuonna 1938 solmitussa Munchenin sopimuksessa Saksalle luovutettiin Hitlerin Tsekkoslovakialta vaatima, pääosin saksankielinen sudeettialue. Ensimmäisen maailmansodan nöyryytykseksi koettu tulos oli jättänyt Saksaan katkeruuden, jonka Euroopassa pelättiin kasvaessaan purkautuvan uutena sotana. Sudeettialueiden kohdalla tehdyn myönnytyksen toivottiin osaltaan lieventävän näitä jännitteitä.  

Lokakuun numerossa ennen sotia Euroopassa paljon matkustellut Jansson debytoi lehden kansikuvittajana. Hänen johdollaan Garm otti sopimukseen selkeän linjan: Hitler esitetään kiukuttelevana pikkupoikana, joka muun Euroopan johtajien tarjotessa toinen toisensa jälkeen kakkupaloja (alueluovutuksia) vain huutaa haluavansa lisää kakkua (suuremman osuuden Euroopasta.). Ja oikeaan kuvaus osuikin: alle vuoden Hitler hyökkäsi Puolaan ja Eurooppa löysi itsensä edellistäkin verisemmästä sodasta.  

Myös Suomi ajautui Talvisodan myötä osaksi toista maailmansotaa. Pienen maan sisukas puolustautuminen yllätti koko sitä seuraavan maailman, eikä vähiten Stalinin. Maaliskuussa 1940 olikin hänen vuoronsa päästä kansikuvapojaksi. 

Juuri ennen Moskovan rauhaa ilmestyneen numeron kansi irvaili sille, miten Stalinin mahtipontinen kaikkivoipaisuus oli vaihtunut noloksi nöyryytykseksi. Kuten arvata saattaa, sensuuri esti kannen julkaisun kokonaan.  

Vuonna 2007 Janssonista julkaistussa kirjassaan Boel Westin kertoo tämän nauttineen suuresti ajastaan Garmissa ja siitä, että sai ”sikailla Hitlerin ja Stalinin kustannuksella.”  Janssonin Hitleriin ja myöhemmin Suomen ja natsi-Saksan yhteistyöhön kohdistama arvostelu hiersi kuitenkin hänen välejään juutalaisvastaisen ja saksalaismielisen isänsä kanssa, mutta vanhempiensa itsenäiseksi kasvattama Jansson piti päänsä.  

Ja siellä Garmin sivuilla teki yleisölle ensiesiintymisensä muuten se muumikin: Janssonin tuolloin vielä Snorkiksi kutsuma hahmo toimi Janssonin signeerauksen ohella hänen piirrostensa tavaramerkkinä.    

[br]

[br]

Teksti on alun perin julkaistu Talvisota80-teemaisessa Kenttäpostia-lehden numerossa 5/2019. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti toimitetaan kaikille jäsenille tai sen voi tilata erikseen vuosikertatilauksena (15€). Jäseneksi pääset liittymään tästä, pelkän lehden voit tilata täältä.