Vaikka #Viro-juhlavuosi tietyllä tapaa huipentuikin jo 24. helmikuuta olleeseen Viron tasavallan perustamisjulistuksen päivään, jatkuu juhlinta läpi vuoden.

Hämeenlinnan Museo Militariassa on esimerkiksi vuoden loppuun saakka esillä näyttely suomalaisista vapaaehtoisista Viron Vapaussodassa ja virolaisista vapaaehtoisista Suomen talvi- ja jatkosodissa. Sen lisäksi Viron kulttuuri on näyttävästi esillä niin musiikkinsa, taiteensa, koulutumahdollisuuksiensa kuin kirjallisuutensa kautta.

Koko vuoden juhlaohjelman löydät täältä.

[br]

[br]

Siinä, missä Suomi onnistui toisen maailmansodan pyörteissä säilyttämään itsenäisyytensä, ei Viro ollut yhtä onnekas. Samaisen Ribbentropp-Molotovin sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan myötä, jolla Suomi oli elokuussa 1939 määritelty Neuvostoliiton etupiiriin, oli Virokin jaettu Neuvostoliitolle, mikä heidän (ja muiden Baltian maiden) kohdalla johti kesällä 1940 alkaneeseen miehitykseen.

Miehityksen aikana Viron itsenäisyyspäivää ei juhlittu Virossa, mutta sitä juhlittiin virolaisyhteisöissä ympäri maailman. Vuonna 1989 Toompean tornissa liehunut Neuvostoliiton lippu korvattiin Viron lipulla ja tuosta lähtien itsenäisyyspäivää on taas juhlittu kansallisena juhlapäivänä. Kaksi vuotta myöhemmin Viro ilmoitti palauttavansa itsenäisyytensä.

1990-luvun alkuun saakka vallinnut poliittinen ilmapiiri johti mm. siihen, ettei Suomen-poikien panosta Suomen Neuvostoliittoa vastaan käymässä sodassa voitu virallisella tasolla tunnustaa. Vielä pahempi tilanne oli luonnollisesti lahden toisella puolen: NKVD kohteli sodan jälkeen Viroon palanneita vapaaehtoisia pettureina. Sadat maksoivat lojaaliudestaan Suomelle kovan hinnan pakkotyöhössä Siperian vankileireillä.

[br]

[br]

Suomen veteraanien parissa heidän urhoollisuuttaan ei koskaan unohdettu. Avoimesti heitä ei kuitenkaan voitu avustaa ennen Neuvostoliiton hajoamista, ja tuolloinen yhteydenpito lahden toiselle puolelle muistutti paikoin melkoista agenttitarinaa.

Muistokivi ”Suomen vapauden ja Eestin kunnian” puolesta kaatuneille virolaisvapaaehtoisille paljastettiin Malmin hautausmaalla itse asiassa jo 5.7.1979.

Esitys muistomerkistä hautausmaahan siunatulle 95 virolaiselle sankarivainajalle oli tehty edellisenä vuonna. Tuon aikaista ilmapiiriä kuvaa jo se, että Helsingin seurakuntien kirkkoneuvostolle toimitetun anomuskirjeen päälle oli liimattu käsinkirjoitettu lappu ”pyydetään säilyttämään luottamuksellisesti.”

[br]

[br]

Koska Viro oli silloin vielä Neuvostoliiton vallan alaisena, ei muistomerkin paljastus ollut julkinen tilaisuus.

Paikalla oli viitisenkymmentä läsnäolijaa, joista jokainen oli kutsuttu paikalle suullisesti. Viron saadessa itsenäisyytensä takaisin vuonna 1991, saivat Suomen-pojat muistomerkin Luumäelle ja 10 vuotta myöhemmin muiden heimoveljien kanssa Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.

Samana vuonna uusittiin myös Malmin muistokivi.

[br]

[br]

Viron oman itsenäisyyden juhlavuonna ovat Suomen-pojat mielessämme ihan erityisen paljon.

Viikko ennen itsenäisyyspäivää Sotaveteraaniliitto muisti kuutta Suomen-pojista ansiomitalein, lisäksi liiton edunvalvontatyö tuotti tuloksia ja Suomen-pojille myönnetty rintama-avustus saatiin tänä vuonna nostettua 590 eurosta 2000 euroon.

Sotavahinkosäätiö on avustanut Suomen-poikia sekä heidän puolisoitaan ja leskiään Sotaveteraaniliiton kautta 15 vuoden ajan ja Viron itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi säätiö on muistanut Suomen-poikia erillisellä 300 euron henkilökohtaisella avustuksella, jonka Sotaveteraaniliiton Helsingin piiri on toimittanut vastaaanottajilleen.