Veteraaniliittojen edunvalvontatyö jatkuu – lesket ja puolisot seuraavien tavoitteiden keskiössä

Veteraaniliittojen edunvalvontatyö jatkuu – lesket ja puolisot seuraavien tavoitteiden keskiössä

Vaikka valtio ei heitä ole riittävästi huomioinutkaan, ovat veteraaniliitot kantaneet huolta myös veteraaniensa leskistä ja puolisoista. Tulevaisuudessa heidän roolinsa on edunvalvonnassa entistä keskeisempi, paljastaa veteraaniliittojen juuri ilmestynyt Kenttäpostia-lehti.

Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton yhteinen edunvalvonta on tuottanut viime vuosina merkittäviä tuloksia: marraskuussa voimaan astunut lakimuutos kotipalvelujen maksuttomuudesta sekä huhtikuun alussa rintamalisään saatu korotus yli kaksinkertaiseksi ovat näistä tuoreimmat.

Huolenpito veteraaniväestöstä ei kuitenkaan ole rajoittunut tähän: mm. Sotiemme Veteraanit- keräyksen kautta ovat veteraaniliitot perinteisesti avustaneet myös veteraaniensa leskiä sekä puolisoita.

[br]

Sotiemme Veteraanit- keräyksen tuotto menee kokonaisuudessaan veteraanien sekä heidän leskien ja puolisoidensa tukemiseen

[br]

Veteraanien leskien ja puolisoiden tuki ollut riittämätöntä

Jokainen veteraanietuus ja -palvelu sekä niissä aikaan saatu parannus on vaatinut aina pitkällisen työn, mitä suuri yleisö ei välttämättä edes ymmärrä. Muutosten hitaus ei siis ole veteraaniliitoista kiinni.

– Veteraanien tilanteen paraneminen on vaatinut pitkäjännitteisen työn, mutta sen ansiosta pystymme nostamaan heidän leskensä ja puolisonsa edunvalvontatyömme tulevien tavoitteiden suhteen entistä keskeisempään asemaan, vahvistaa Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo.

– Heidän roolinsa veteraaniemme rinnalla ja tukena sodanjälkeisinä vuosina on merkittävä. Monen sodan traumatisoiman miehen kohdalla he olivat ainoa vertaistuki, joka veteraanilla oli apunaan. On myös hyvä muistaa, että hekin ovat omalla panoksellaan olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme, jatkaa Rintamaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu.

Valitettavasti tämä ei ole näkynyt yhteiskunnan heille tarjoamissa palveluissa.

– Sotiemme veteraanien puolisot ovat päässeet kuntoutukseen yhdessä veteraanin kanssa, mutta heidän kuntoutusoikeutensa on ollut sidoksissa veteraanin kuntoutusjaksoihin. Kun veteraani kuolee, ei leskelle ole enää tarjolla kuntoutusta. Myös veteraanille tarjotut kotipalvelut, joista puolisokin on päässyt hyötymään, lakkaavat, Karhu paljastaa.

[br]

Veteraanien leskistä tai puolisoista ei tähän mennessä ole olemassa kattavaa rekisteriä

[br]

Veteraaniliitot aktiivisesti myös leskien ja puolisoiden asialla

Veteraaniliitot ajavatkin huomattavia parannuksia veteraanien leskien ja puolisoiden asemaan, kertoo liittojen yhteisen Kenttäpostia-lehden uusin, 14.5. ilmestynyt numero.

Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta (VeVa) on tehnyt esityksen, jota myös Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva, viranomaisten ja veteraaniliittojen yhdyssiteenä toimiva Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta (RINE) on asettunut tukemaan.

Veteraanien leskien ja puolisoiden tarpeiden sekä määrän kartoittamisessa on kuitenkin yksi suuri haaste: koska toisin kuin rintamalisän saajia, ei heitä ole käsitelty minään erityisryhmänä, minkä vuoksi heistä ei ole olemassa kattavaa rekisteriä.

Veteraaniliitoissa tehdäänkin parasta aikaa selvitystyötä siitä, miten kunnat pystyisivät tavoittamaan alueellaan asuvat lesket sekä puolisot. Apuna tässä toimivat mm. veteraaniliittojen omat jäsenrekisterit.

[br]

[br]

[br]

Joko kuulut Kenttäpostia-lehden kymmeniin tuhansiin tyytyväisiin tilaajiin? Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti toimitetaan kaikille jäsenille. Jäseneksi pääset liittymään tästä.  Lehden voi myös tilata vuosikertatilauksena (15€) : riina.lillfors@sotaveteraaniliitto.fi