Adolf Ehrnroothin komentaman maineikkaan Tyrjän rykmentin riveistä löytyy niin 13 Mannerheim-ristin ritaria… kuin rintamiemme eriskummallisin maskotti. Nimensä rykmentti sai Tyrjän kylästä, jonka valtauksesta heinä-elokuun vaihteessa 1941 muodostui rykmentin tulikaste. Kun ajetaan Parikkalan ohi junassa, matkustaja vilkaisee usein suomalaisten rajavartioasemaan päin. Siitä voi päätellä, miten lähellä on valtakunnan raja. [br] [br] Aseveljeys yhdisti Keskeinen osa Tyrjän valtauksessa oli jääkäriupseeri Armas Kempin johtamilla, […]
Moni pohjoisen mies lähti Jatkosotaan Jänkäjääkäreiksi kutsutun Jalkaväkirykmentti 12 riveissä. Heidän Jatkosodan aikainen taipaleensa muodostui varsin pitkäksi, raskaaksi ja erikoislaatuiseksi siinä mielessä, että he joutuivat taistelemaan pitkän rintamamme monilla suunnilla. Sodan ollessa syksyllä 1944 monien muiden rykmenttien osalta oli jo ohi, lähetettiin jänkäjääkärit Pohjois-Suomeen vielä taistelemaan entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan. Näiltä ajoilta on jäänyt elämään […]
Seppo Korppoo oli toisen haavoittuneen kanssa viimeisiä Viipurista 1944 pakenemaan päässeitä. Toinen heistä toimi pakomatkan silminä, toinen jalkoina. Tässä hänen hurjan pakotarinan kertoo hänen poikansa, helsinkiläinen sotahistorioitsija Tapio Korppoo. [br] [br] Isäni Seppo Korppoo ei meille lapsilleen juuri kertonut sodasta vaan pikemminkin kehotti, että ”jos vanhana alan kelata sotajuttuja, käskekää pojat minua pitämään turpani kiinni!” Mutta […]
Pyhäjokisen omakotitalon tupakeittiöstä kuuluu komeaa laulantaa. Talon isäntä, sotaveteraani Veikko Pärkkä, 99, tapailee ”Veteraanin iltahuudon” ensisäkeistöä ja kun sanat eivät muistu mieleen, loppu sujuu viheltäen. – Viime kerrasta on näköjään liian pitkä aika, kun sanat ovat ehtineet huuhtoutua mielestä, veteraani naurahtaa ja vetäisee työhanskat käteensä. Hän asuu edelleen omassa kodissaan ja viettää mahdollisimman omatoimista elämää. […]
Puna-armeijan suurhyökkäys Karjalan Kannaksella 1944 aloitti sotavuosiemme verisimmät viikot. Kolmiosainen juttusarjamme kertoo, kuinka toivoton Suomen tilanne oli ennen sitä… ja sen aikana. Edelliset osat löydät täältä ja täältä. [br] Jo edellisenä päivänä Kannaksella olleiden joukko-osastojen, kuten 10.Divisioonan sotapäiväkirjat kertoivat aktiivisesta vihollistoiminnasta. Kukaan ei kuitenkaan olisi voinut kuvitellakaan, millaiseen aamuun he kirkkaana ja kuulaana valjenneena perjantaina […]
Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus on myöntänyt Sotaveteraanien kultaisen ansioristin 34 henkilölle ja Sotaveteraaniliiton ansiomitalin 22 henkilölle. [br] [br] Palkittujen joukossa myös sotaveteraaneja Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää sotaveteraanityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin merkittävästi toimineelle henkilölle. Tämän kevään saajien joukosta löytyy esimerkiksi Suomen 1939-1945 – sodissa taistelleiden, ”Suomen-poikina” tunnettujen virolaisvapaaehtoisten tukityön aktiivi Mati Blumfelt Tallinnasta […]
Puna-armeijan suurhyökkäys Karjalan Kannaksella 1944 aloitti sotavuosiemme verisimmät viikot. Kolmiosainen juttusarjamme kertoo, kuinka toivoton Suomen tilanne oli ennen sitä… ja sen aikana. Ensimmäisen osan löydät täältä, kolmannen osan täältä. [br] Loppukevääseen 1944 tultaessa elettiin kotirintamalla niin tavanomaista arkea, kuin sodan varjossa voi, eikä kenelläkään ollut aavistustakaan siitä, kuinka kriittisiä hetkiä tuolloin elettiin ja kuinka kulisseissa […]
Ritarikuntien suurmestari, Tasavallan presidentti palkitsi Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja puolustusministeriön henkilökuntaa sekä maanpuolustustyössä ansioituneita henkilöitä. [br] [br] Veteraaniliitot onnittelevat seuraavia vapaaehtoiskenttänsä toimijoita 4.6.2021 myönnettyjen kunniamerkkien johdosta: Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Viitanen, Pauli Hannu Olavi, kauppatieteiden maisteri, Espoo Laine, Esko Olavi, rovasti, Turku Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Haavikko, Hannu Heikki, työpäällikkö, Rovaniemi Heikkilä, Aarne Matti, kunnallisneuvos, Seinäjoki […]
Puna-armeijan suurhyökkäys Karjalan Kannaksella 1944 aloitti sotavuosiemme verisimmät viikot. Kolmiosainen juttusarjamme kertoo, kuinka toivoton Suomen tilanne oli sitä ennen… ja sen aikana. Sarjan kakkososan löydät täältä ja kolmannen osan täältä. [br] Kevät 1944 oli ollut Suomen sotarintamilla varsin rauhallista. Politiikan taistelukentillä rintamalinjat kuitenkin kiristyvät ennennäkemättömästi Neuvostoliiton ajaessa entistä päättäväisemmin suunnitelmaansa pakottaa Suomi erillisrauhaan, eli irtautumaan […]
Demokratian ja itsenäisen Suomen ydinajatus on aina ollut kansalaisten äänen tasapuolisessa kuuntelussa ja kunnioittamisessa. Tilastokeskuksen tietojen ja Vaalitutkimus –konsortion mukaan täysi-ikäisten miesten äänestysaktiivisuus on kuitenkin ollut kuntavaaleissa naisten aktivisuutta alhaisempaa vuodesta 1984 lähtien. Sosped säätiön Feeniks-hankkeen #Nytonteidänvuoronne- kampanja aikoo muuttaa tämän. [br] [br] Uusien sukupolvien vuoro puolustaa demokratiaa – Alhaisempi äänestysaktiivisuus liittyy sukupuolen lisäksi matalaan koulutusasteeseen, nuoreen ikään […]
