80 vuotta maineikkaan Tyrjän rykmentin perustamisesta

21.6.2021 80 vuotta maineikkaan Tyrjän rykmentin perustamisesta

Adolf Ehrnroothin komentaman maineikkaan Tyrjän rykmentin riveistä löytyy niin 13 Mannerheim-ristin ritaria… kuin rintamiemme eriskummallisin maskotti.

Nimensä rykmentti sai Tyrjän kylästä, jonka valtauksesta heinä-elokuun vaihteessa 1941 muodostui rykmentin tulikaste. Kun ajetaan Parikkalan ohi junassa, matkustaja vilkaisee usein suomalaisten rajavartioasemaan päin. Siitä voi päätellä, miten lähellä on valtakunnan raja.  


Nimensä rykmentti sai Tyrjän kylässä käymistään taisteluista

Aseveljeys yhdisti 

Keskeinen osa Tyrjän valtauksessa oli jääkäriupseeri Armas Kempin johtamilla, pääasiassa eteläsavolaisilla JR 7:n miehillä. Tyrjässä haavoittui sodan alkupäivinä vaikeasti myös silloinen 2. Divisioonan esikuntapäällikkö, majuri Adolf Ehrnrooth. Myöhemmin hän seurasi Kemppiä rykmentin komentajana. 

Tyrjän Rykmentti on jäänyt historiaan erityisesti saavutuksistaan mm. Siiranmäessä, Äyräpäässä ja Vuosalmella kesällä 1944, jolloin Suomen armeija joutui Neuvostoliiton aloitettua suurhyökkäyksen historiansa kovimmalle koetukselle moninkertaista ylivoimaa vastaan. Vastustaja ei silti onnistunut nujertamaan Suomea. 

Aselepo tuli voimaan 4.9.1944. Neuvostoliiton joukoille tuli etulinjaan tieto aselevosta ilmeisesti viiveellä, koska ne jatkoivat sotimista vielä seuraavaan päivään. Ehrnrooth kokosi miehensä Vuosalmella pienelle peltotilkulle aivan juoksuhautojen tuntumassa ja ilmoitti aselevosta. Rykmentin loppukatselmus nähtiin vähän myöhemmin Ruokolahdella, missä komentaja piti siviiliin lähteville miehilleen unohtumattoman jäähyväispuheen. Hänen arvoituksellisista sanoistaan tuli miehille elinikäinen yhdysside. 


Everstiluutnantti Ehrnrooth (edessä) ja majuri Olanterä tarkastamassa joukkoja Termolassa kesäkuussa 1944. (kuva: SA-kuva)

”Kohtaammepa kaupungin kaduilla, kylän kujanteilla tai Suomen suurilla saloilla, tulkaa sanomaan minulle: Olen Tyrjän Rykmentin miehiä.”  

Tyrjän rykmentin miehiin kuului myös Mannerheim-ristin ritareista viimeinen, 2020 kuollut Tuomas Gerdt

Ehrnrooth ei koskaan unohtanut miehiään. Rintamalla hän oli etulinjassa miesten keskellä , sodan jälkeen kenraalin kotiin olivat kaikki aseveljet aina tervetulleita. Kuvaava on kenraalin oma kertomus siitä päivästä, kun hän täytti 90 vuotta.  

Kotiin tuli puhelinsoitto:” Olen vain tavallinen sotilas ja työmies, mutta haluan onnitella entistä komentajaani.” Kenraali vastasi: ”Kuule, meidän Herramme edessä ei ole arvojärjestystä, on vain armojärjestys.” 

Tyrjän Rykmentillä oli riveissään useita kyvykkäitä miehiä, ja kun yleistä veteraanityötä alettiin rauhan ajan Suomessa organisoida, kutsuttiin monia JR 7:n miehiä avainasemiin. Aimo Raassina esimerkiksi toimi Sotaveteraaniliiton, Ensio Koivisto puolestaan Sotainvalidien Veljesliiton toiminnanjohtajana. Kaikkiaan 13 rykmentin miestä palkittiin Mannerheim-ristillä, heidän joukossaan myös viime vuonna kuollut ritareista viimeinen, Tuomas Gerdt. 


Tyrjän taisteluiden muistomerkki paljastettiin Parikkalan kirkon lähellä 4.8.1991 (kuva: rykmentin perinnetoimikunta)

Perinne elää 

Perinnetoimikunta mm. digitoi ja julkaisee rykmentin sodanaikaisia rintamalehtiä (kuvan saa isommaksi sitä klikkaamalla)

Aseveljien sekä heidän jälkipolviensa yhteydenpitoa ja joukko-osaston muiston vaalimista hoitaa nyt JR 7:n perinnetoimikunta, jonka nykyinen puheenjohtaja on Juha Koivisto. Hänen isänsä, rykmentin 10. komppanian päällikkönä Äyräpään ja Vuosalmen taisteluissa kunnostautunut Ensio Koivisto, oli yksi perinnetoimikunnan perustajista vuonna 1999.

Perinnetoimikunta kokoontuu vuosittain niin juhlavasti kuin vapaamuotoisemminkin. Sillä on myös oma perinnelippu, joka tuodaan yhteisiin tilaisuuksiin, kuten aseveljen siunaustilaisuuksiin ja kunniakäynteihin Hietaniemen Sankariristillä sekä Marsalkka Mannerheimin ja kenraali Ehrnroothin hautapaadelle aselevon solmimisen vuosipäivänä, 4.9.  

Vuonna 2003 käyttöön vihityn lipun ensimmäisen naulan iski itseoikeutetusti Adolf Ehrnrooth. Tämän jälkeen kenraali piti perinnetoimikunnan läsnä olleille edustajille yksitoista minuuttia kestäneen ”testamenttipuheensa”, joka on kuunneltavissa perinnetoimikunnan kotisivulla osoitteessa www.jr7.fi. 

Rykmentin veteraanien ja heidän jälkipolviensa kanssa on myös tehty lukuisia matkoja JR 7:n pahimmille 1941-1944 -taistelupaikoille. 


 


Ei missään nimessä kannata sivuuttaa sivultamme löytyviä juttuja ja haastatteluja JR 7:n miehistä:


Asta Heickellin kirjoitus on alun perin julkaistu Kenttäpostia-lehden numerossa 3/2021. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti toimitetaan kaikille jäsenille tai sen voi tilata vuosikertatilauksena (15€). Jäseneksi pääset liittymään tästä.  


 

 

Jaa kirjoitus: