Ranskalaisen tietokone- ja konsolipelikehittäjän Eugen Systemsin 2017 julkaisema, toisen maailmansodan rintamalle sijoittuva Steel Division – Normandy 44 sekä sen 2019 ilmestynyt jatko-osa; Saksan sotilashistorian suurimpaan tappioon johtaneesta Puna-armeijan operaatiosta kertova Bagration ovat saaneet juuri jatkoa ja tällä kertaa pääosassa on…Suomi ja Jatkosodan kesän 1944 torjuntataistelut!

[br]

[br]

3.3.2020 markkinoille tullut Steel Division 2 – The Fate of Finland sijoittuu edeltäjänsä lailla kesään 1944, joka oli Jatkosodan ja suomalaisjoukkojen kannalta ratkaiseva ajankohta. 10.6. Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksenä Karjalan Kannaksella, missä on myös uuden pelin painopiste. Pelissä seurataan suurhyökkäystä sekä sitä seuranneita läpimurtoja Kannaksen puolustuslinjojen läpi ja Viipurin puolustuksen murtumista. Tapahtumat kulminoituvat Tali-Ihantalan ratkaiseviin taisteluihin, joissa periksiantamaton Suomi vihdoin onnistuu pysäyttämään neuvostojoukkojen etenemisen… mutta hirvittävällä hinnalla.

Suomalaisjoukoista peli nostaa erityisesti esiin kaksi kesän tapahtumissa tärkeässä roolissa ollutta yhtymää: ensimmäisen Mannerheim-ristin-ritarin Ruben Lagusin komentaman Panssaridivisioonan sekä Suomea Jatkosodan viimeisessä NL:n suuressa hyökkäyksessä Ilomantsissa ansiokkaasti puolustaneen Ryhmä Raappanan, mutta ei unohda myöskään Suomen taistelun tueksi rientäneitä virolaisvapaaehtoisia tai kesän 1944 torjuntataisteluihin tukea ilmasta käsin tarjonnutta saksalaista lento-osasto Kuhlmeytä.

[br]

[br]

Peli edustaa RTS (Real Time Strategy)- eli reaaliaikaisten stategiapelien genreä, mikä tarkoittaa, että pelaajat toimivat reaaliajassa, vaikuttaen peliin jatkuvasti. Näitä harrastava Carl Furuwidh, 18, on innostunut lisäksi sotahistoriasta, joten Fate of Finland tuli hankittua heti sen lanseerauksen jälkeen. Peli saa häneltä pelkää kiitosta.

– Peli sisältää realistisia ja paikkansapitäviä kuvauksia eri joukkoyksiköistä jääkäreistä syöksypioneereihin, hän arvioi.

– Massiivisena historiafanina ja ihmisenä, joka sotilasperheessä kasvaneena on ollut sotahistorian ympäröimä pienestä lapsesta lähtien olen sitä mieltä, että Suomi-ulottuvuus antaa lisää sisältöä jo ennestään erinomaiseen videopeliin, mutta tekee myös hyvää työtä siinä, että se säilyttää ja kunnioittaa Jatkosodassa taistelleiden ja kaatuneiden hienojen sotilaiden muistoa.  

[br]

[br]

Vaikka Suomen sotapolku vuosina 1939-1945 on poikkeuksellinen ja ihailtava monella tapaa, ei sitä ole tuotu kovinkaan paljoa esiin videopelien maailmassa.

– Nykyään julkaistaan kyllä paljon tosielämän sotatilanteisiin perustuvia pelejä, mutta valtaosa näistä sijoittuu läntiselle rintamalle. Ei siinä tietenkään mitään vikaa ole, mutta minusta on sääli, että muut sodan näyttämöt eivät saa samanlaista näkyvyyttä, Carl pohtii.

– En ainakaan itse ole löytänyt mitään esimerkiksi Talvisodasta kertovia pelejä. Modeja (fanien itse tekemiä lisäosia, jotka on yleensä ilmaiseksi ladattavissa alkuperäisiin peleihin) kyllä on ollut. On tämä ainakin ensimmäinen ison budjetin peli Suomesta vähään aikaan.

Erityistä kiitosta pelissä häneltä saavat sen ääninäyttelijät ja pelissä lentelevätkin pommikoneiden lisäksi varsin reippaasti myös ärräpäät.

Toinen asia, mitä hän kiittelee, on sen todenperäisyys. Viime kesälomaansa ruotsalainen Carl vietti Suomessa sotahistoriallisiin kohteisiin tutustuen. Ehdottomaksi suosikiksi nousi Parolan Panssarimuseo.

– Pelin kehittäjät ovat historianörttejä ja tuntevat asiansa, mikä näkyy pelissä, ihan yksityiskohdissakin, hän kehuu ja antaa esimerkin.

– Suurin osa ihmisistä osaa esimerkiksi yhdistää hakaristin vain Kolmanteen Valtakuntaan, minkä vuoksi se sensuroidaan suurimmasta osasta peleistä. Tässä on kuitenkin ymmärretty, että Suomen armeijassa, etenkin ilmavoimissa, sitä oli jo ennen sotaa käytetty ihan eri merkityksessä ja niinpä se on nähtävissä niin panssarikalustossa kuin BF-109 G2- ja Blenheim-pommikoneissakin.

[br]