Kohtalot Pro Patria- taulun takaa sarjassamme on aikaisemmin esitelty kahden sisarussarjan traaginen tarina: Topulin talon veljesten sekä maskulaisten Varjosen veljesten. Kolmas löytyy loppilaisen Mäkelän talon pihalta Ilkosta. Tilan 150 vuotta sitten nykyiselle paikalleen siirretty päärakennus toimi aikanaan sotilasvirkatalona. Ennen kaikkea se oli kuitenkin Juho ja Hilda Lindströmin 10-lapsisen perheen koti ja on yhä saman suvun […]
Jokaisessa Kenttäpostia-lehdessä yksi suomalainen kertoo veteraanista hänen elämässään. Tällä kertaa mäntyharjulainen Tiina Väisänen jakaa ukkinsa tarinan. Haluaisitko sinä jakaa tarinasi? Ota yhteys toimitus@sotaveteraaniliitto.fi [br] [br] Kutsunnoissa 1937 ukin, Virtasalmella 24.10.1917 syntyneen Erkki Johannes Väisäsen varusmiespalvelusta lykättiin vuodella ”hentokasvuisuuden ja yleisen heikkouden vuoksi”. Vuoden päästä 1938 palvelukseen astumista lykättiin samojen syiden vuoksi kahdella vuodella. Talvisodan lopulla, kun miehistä alkoi […]
Puna-armeijan kesäkuussa 1944 alkanut suurhyökkäystä seurasivat hirvittävissä olosuhteissa ja hirvittävin tappioin käydyt torjuntataistelut. Niissä oli mukana myös tuolloin vasta 18-vuotias Mikko Kallio Hämeenkyrostä. [br] [br] Puna-armeijan suurhyökkäys Kannaksella kesällä 1944 Heinäkuussa murskaavalla ase- ja miesylivoimalla hyökkäävä Puna-armeija valmistautui ylittämään Vuoksen Äyräpäässä. Kirkon seudulla maata syleili asemissaan kuitenkin pieni sitkeä joukko: majuri Jaakko Kuusisen Erillinen Pataljoona […]
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Jatkosodan syttymisestä. Kyseessä on sota, joka jaksaa herättää kiivasta keskustelua yhä tänäänkin. Aloittiko Suomi sen? Oliko kyseessä erillissota? Mikä oli Suomen ja Saksan suhteiden todellinen laatu? Oliko sota ollut vältettävissä? Sen on moni sodan kokenut kertonut, että tunnelma siihen lähtiessä oli aivan eri, kuin vielä Talvisodassa. Nyt jos koskaan […]
Yksi lottajärjestön keskeisiä toimintoja oli ylläpitää kanttiineja. Lottajärjestön kanttiiniverkosto ulottuikin jatkosodan aikana yli koko maan. Pohjoisin kanttiini oli Petsamossa ja eteläisimmät lottakanttiinit sijaitsivat Hankoniemessä ja Ahvenanmaalla. Vuoden 1942 lopulla sotatoimialueella oli 316 kanttiinia, joissa työskenteli 934 lottaa. [br] [br] Lottakanttiinit rauhan aikana Melko varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että Lottajärjestön taloutta ei voitu pitkällä tähtäimellä rakentaa keräystoiminnan varaan. Niinpä liiketoimintaa, […]
Karjalan Kannaksen taistelukentille jääneitä sankarivainajia etsivä venäläisryhmä Karjalan Vallia onnisti vastikään oikein urakalla: päivän etsintä tuotti ei vain yhtä, vain peräti kolme uutta sankarivainajalöytöä. Helleaalto koettelee myös Kannaksella, minkä vuoksi matkaan lähdettiin jo varhain aamusta. – Meillä ei ollut selvää etsintäsuunnitelmaa. Yritimme haravoida maastoa edellisen löydön ympärillä. Siellä oli vielä monta painaumaa – vanhoja kranaattikuoppia […]
Vaikka rajat maailmalle alkavat pikkuhiljaa jo avautuakin, on koronatilanne meillä ja muualla yhä sellainen, että kotimaanmatkailulle lienee tulossa kuuma kesä. Ja mikäs siinä, meillähän nähtävää riittää kautta kauniin Suomenmaan! Maamme erityinen historia pitää huolen siitä, että kotimaa on pullollaan kiehtovia sotahistoriakohteita, joissa saa heräteltyä perheen nuoremmissakin kiinnostusta niin Suomen kuin oman suvun sankareiden tarinaan. Jos […]
Adolf Ehrnroothin komentaman maineikkaan Tyrjän rykmentin riveistä löytyy niin 13 Mannerheim-ristin ritaria… kuin rintamiemme eriskummallisin maskotti. Nimensä rykmentti sai Tyrjän kylästä, jonka valtauksesta heinä-elokuun vaihteessa 1941 muodostui rykmentin tulikaste. Kun ajetaan Parikkalan ohi junassa, matkustaja vilkaisee usein suomalaisten rajavartioasemaan päin. Siitä voi päätellä, miten lähellä on valtakunnan raja. [br] [br] Aseveljeys yhdisti Keskeinen osa Tyrjän valtauksessa oli jääkäriupseeri Armas Kempin johtamilla, […]
Moni pohjoisen mies lähti Jatkosotaan Jänkäjääkäreiksi kutsutun Jalkaväkirykmentti 12 riveissä. Heidän Jatkosodan aikainen taipaleensa muodostui varsin pitkäksi, raskaaksi ja erikoislaatuiseksi siinä mielessä, että he joutuivat taistelemaan pitkän rintamamme monilla suunnilla. Sodan ollessa syksyllä 1944 monien muiden rykmenttien osalta oli jo ohi, lähetettiin jänkäjääkärit Pohjois-Suomeen vielä taistelemaan entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan. Näiltä ajoilta on jäänyt elämään […]
Seppo Korppoo oli toisen haavoittuneen kanssa viimeisiä Viipurista 1944 pakenemaan päässeitä. Toinen heistä toimi pakomatkan silminä, toinen jalkoina. Tässä hänen hurjan pakotarinan kertoo hänen poikansa, helsinkiläinen sotahistorioitsija Tapio Korppoo. [br] [br] Isäni Seppo Korppoo ei meille lapsilleen juuri kertonut sodasta vaan pikemminkin kehotti, että ”jos vanhana alan kelata sotajuttuja, käskekää pojat minua pitämään turpani kiinni!” Mutta […]
