Juuri ilmestyneessä Sotaveteraanilehdessä esittelemme viime vuonna uusitun, upean Hangon rintamamuseon. Kannattaa käydä lukemassa juttu, mutta se ei suinkaan ole ainoa syy sotahistorialliseen löytöretkeen Suomen eteläisimmässä kaupungissa. Pistä siis vinkit talteen ja ota suunnaksi Hanko jo tänä viikonloppuna!
[br]
[br] 1. Harparskogin puolustuslinja Eteläistä Suomea suojelleen puolustuslinjan rakentaminen aloitettiin Hangon neuvostomiehityksen alkaessa Talvisodan jälkeen. Panssarikaluston etenemisen estävään linjaan käytetyt lohkareet räjäytettiin täällä ja kuljetettiin sitten maastoon kapearaiteisella junalla, jonka jälkeen ne pudotettiin yksitellen lopullisille sijoituspaikoilleen. Kaikkiaan lohkareita on 12 000.
Työ tehtiin suurimmaksi osaksi käsin – edes niiden kuljettamiseen ei voitu käyttää veturia, koska se olisi pitänyt liikaa ääntä ja herättänyt turhaa huomiota vihollislinjojen takana. Niinpä junavaunut työnnettiin eteenpäin miesvoimin.
[br]
[br]
Koko puolustuslinja rakennettiin reilussa vuodessa. Myös 46 bunkkeria sisältävän linjan on arveltu olevan syy siihen, ettei Neuvostoliitto lähtenyt hyökkäykseen täältäpäin. – Samaan aikaan myös toisella puolen tehtiin linnoitustöitä, tarkoituksena estää suomalaisen panssarikaluston hyökkäys Hangon suuntaan, kertoo Tammisaaren sotaveteraanien Ekenäsnejdens Krigsveteraner-yhdistyksen puheenjohtaja Olof Thodén.
– Hankoniemen poikki kaivettu panssarikaivanto tehtiin sekin käsipelillä apuna pelkät lapiot. Venäläisten mukaan se tapahtui yhdessä yössä, mutta voi olla, ettei se ihan noin mennytkään, Thodén iskee silmää.
[br]
[br]
Harparskogin puolustuslinja, Irma-bunkkerin vieressä (ajo-ohjeet)
[br]
2. Bunkkeri nro 302: Irma Noin viiden kilometrin päässä Hangon Rintamamuseosta sijaitseva Irma-bunkkeri on uusin lisäys museon vetonauloihin. Harparskogin puolustuslinjan ainoa alkuperäisasuunsa vapaaehtoisvoimin restauroitu bunkkeri tekee takuulla vaikutuksen.
Sen aseet (mm. 45 millimetrin panssarikanuuna) on tehty toimintakyvyttömiksi, mutta kaikki muu; alkuperäisistä lyhdyistä lieteen toimivat yhä, vakuuttaa Hangon rintamamuseon toiminnanjohtaja Martina Lindberg.
[br]
[br]
Bunkkeri on yleisölle avoinna viikonloppuisin (la, su, 12-16), muulloin sopimuksen mukaan. Tänne kannattaakin muuten koota heti isompi ryhmä, sillä museo järjestää kiinnostuneille ryhmille Jörgen Engroosin johtamia muutaman tunnin kestäviä bunkkerikävelyitä, joissa vieraillaan seitsemässä normaalisti ulkopuolisilta suljetussa bunkkerissa. Sisäänpääsy 8€, opiskelijat sekä eläkeläiset 5€. Alle 17-vuotiaat ilmaiseksi.
[br]
[br]
– Jokainen Harparskogin bunkkeri nimettiin. Tällä lohkolla naisten mukaan, seuraavalla taas miesten, kertoo Thodén.
– Sitä, miksi näin on tai kuka Irma oli, ei tosin tiedä kukaan. Talven ajan Irma on suljettu, mutta Hangossa liikkuvan kannattaa pitää silmänsä auki – bunkkereita on Hangossa nimittäin kaikkialla, ihmisten takapihoillakin.
[br]
[br]
Irma-bunkkeri, Mannerheimintie 56, 10680 Raasepori (ajo-ohjeet)
[br]
3. Sotapolku, Hangon rintamamuseo Lappohjassa sijaitsevan Hangon rintamamuseon takaa alkaa noin kilometrin mittainen sotapolku, jonka varrelta löytyy 25 eri rastia. Polku on auki aina, myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Museon kulmassa on punainen postilaatikko, josta löydät reitin kohteista kertovan kuvitetun opaslehtisen.
Voit lukea/ ladata sen myös täältä.
Polun pysäyttävin kohde on numero 14: venäläissotilaan hauta.
19.9.1941 vartioasemassa istunut ruotsalaisvapaaehtoinen Richard Dahlén näki jonkun tulevan juosten metsästä. Henkilön ollessa hänestä 5-6 metrin päässä, huusi Dahlén tälle ”stoj!” (seis!) sekä ”ruki verh!” (kädet ylös!), mutta juoksija jatkoi matkaa, avaten tulen. Suojaan ehtinyt Dahlén säästyi osumilta, mutta vastasi tuleen, johon juoksijan, Merdemschaev Aledan matka viimein pysähtyi. Mies kaatui taisteluhaudan reunalle, vain kahden metrin päähän Dahlénista.
[br] 
[br]
Aleda haudattiin suon laitaan. Tuolloin pystytetty puinen hautaristi on yhä paikoillaan, joka on aiheuttanut nuoremmissa vierailijoissa hämmästystä.
-Siis häh – onko täällä joku ihan oikeasti kuollut? kertoo toiminnanjohtaja Lindberg erään koululaisvierailijan ällistyneenä ihmetelleen.
– Suomessa kasvanut lapsi ei – onneksi – tiedä, mitä sota on. Se ympäröi lapsia päivittäin; TV:ssä, uutisissa, elokuvissa. He tappavat Playstationillaan 17 ihmistä ennen nukkumaan menoaan, mutta eivät todellakaan tiedä, mitä se on. Se on heille niin epäkonkreettista.
Historianopetuksesta ei ehkä todellakaan ole varaa tinkiä.
[br]
[br]
Hangon Rintamamuseo, Hankoniementie, 10820 Lappohja (ajo-ohjeet)
[br]
4. Ruotsalaisvapaaehtoisten kotiuttamisen muistomerkki Talvisodassa Suomen puolesta taisteli vapaaehtoisina 8260 ruotsalaista, jatkosodassa 1694. Ruotsalaisvapaaehtoisista muodostettiin oma pataljoonansa (SFB), joka sijoitettiin Hankoa puolustavaan JR55:een. Ruotsalaisvapaaehtoiset suhtautuivat tehtäväänsä ylpeydellä ja heillä oli oma merkkinsä, jota he kantoivat asepuvussaan.
[br]
[br]
Sotilasperinteiden mukaisesti he tekivät joukoilleen myös oman lipun. 15.12.1941 ylipäällikkö Mannerheim saapui Hankoon ottamaan vastaan Hangon rintamalla taistelevien joukkojen ohimarssin.
Hartaudella työstetty lippu valmistui juuri ja juuri ajoissa ja teki ensiesiintymisensä kyseisessä paraatissa. Toivon mukaan se lämmitti ainakin miesten mieliä – pakkaset olivat koko viikon nimittäin pyörineet liki 20 miinusasteessa…
[br] 
[br]
Muistomerkki ohimarssin paikalle pystytettiin 4.6.1944 Mannerheimin 77-vuotissyntymäpäivänä; päivänä, josta oli kaksi vuotta aikaisemmin tehty Puolustusvoimain lippujuhlan päivä.
[br]
[br]
Mannerheimin muistokivi, Harparskog, 10680 Skogby (ajo-ohjeet)
[br]
5. Neljän Tuulen Tupa- kahvila
Tässä vaiheessa saattaa sotahistoriamatkailijaa jo hieman hiukoa, joten päivä kannattaa päättää yhteen Hangon maamerkeistä: Neljän Tuulen Tupaan.
Upeilla maisemilla (ja erinomaisilla leivonnaisilla!) varustetun kahvilan juuret ulottuvat ainakin 1900-luvun alkuun. Kieltolain aikaan Cafe Afrikana tunnettu paikka oli kuuluisa riehakkaista, ”kovan teen” vauhdittamista kekkereistään. Meno rasitti erästä Hankoon Helsingistä muuttanutta herrasmiestä niin paljon, että 1927 hän osti sen.
[br]
[br]
Sotahistoriakohteiden listalla kahvila ansaitsee paikkansa sillä, että tuo harmistunut herra oli itse C.G.E.Mannerheim.
Suurella Mäntysaarella sijaitsevassa huvilassaan asunut Mannerheim isännöi Pienellä Mäntysaarella sijaitsevaa kahvilaansa vuoteen 1933 saakka. Hänellä oli siellä nurkkapöytä, jonne henkilökunta tarjoili aamuisin aina saman annoksen: mustaa kahvia ja kananmunaleipää, jonka munia oli keitetty tasan neljä ja puoli minuuttia.
[br]
[br]
Neljän Tuulen Tupa, Pieni Mäntysaari, Neljäntuulenkuja, 10900 Hanko (ajo-ohjeet)
[br]
Tiesithän, että sivuiltamme löydät paljon muitakin vinkkejä sotahistorialliseen matkailuun?
Yhteystiedot
Katuosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki
