Uudessa Kenttäpostia-lehdessä esittelemme yhden Suomen erikoisimmista museoista: Lahden sotilaslääketieteen museon. Museon elinennuste näyttää heikolta, mitä suuremmalla syyllä sinun tulisi ottaa suunnaksi Lahti mitä pikimmiten. Tätä et nimittäin halua missata.
Saimme yksityiskierroksen museon upealta oppaalta Seppo Toivoselta, minkä yhteydessä hän esitteli meille seitsemän omaa suosikkiaan. Tässä ne ovat, kiertojärjestyksessä. Erikoisen museon ehdottomasti suurin erikoisuus on kuitenkin sen streetview-kamera, minkä avulla pääset tutustumaan museoon vaikka samantien!
Suomessa on vain kaksi museota, josta tällainen löytyy ja Lahti on näistä toinen. Reilussa vuodessa se on kerännyt jo liki 66 000 virtuaalivierailijaa!
[br]
[br]
1. ”Lääkäri ja sotilas”-puuveistos 
Sairaalassa hoidettavana ollut tävaltalainen käsityöläinen Hans Müller veisti oheisen veistoksen kesällä 1941 Tiiksjärven lentotukikohdan sairaalan kaivon tantariin. Sieltä veistos kulkeutui muuttokuorman mukana Rissalaan, mistä sen löysi lumihangesta keväällä 1945 pikkupoika.
Dramatiikkaa liittyy myös tähän vaiheeseen: paikalle hälytetty sairaanhoitaja Elli Roiha luuli nimittäin ensin kaivavansa esiin kuollutta miestä. Sen paljastuttua veistokseksi hän otti sen mukaansa Rissalan sairastuvalle.
Myöhemmin Roihat muuttivat Uttiin. Veistos seurasi heidän mukanaan Lento R3:n sairaalaan. Eläkkeelle jäätyään sairaanhoitaja Roiha lahjoitti esineen Sotamuseolle.
Veistoksen koko tarina paljastui viime kesänä sen löytäneen pikkupojan vieraillessa ja kertoessa sen taustoista.
[br]
2. Valokuvakokoelma
Museon seiniä kiertää vaikuttava valokuvakokoelma, joka taustoittaa näyttelyn esineistön tarinoita ja käyttöä tositilanteissa. Moni vierailija on löytänyt niistä joko itsensä tai omaisensa ja näiden tarinoiden kautta museon opas Seppo Toivonen on kartuttanut henkeäsalpaavaa tietomääräänsä erikummallisin ja koskettavin ihmiskohtaloin.
– Viime aikoina tunnetuksi tullut valokuva, jossa kaveri taluttaa psyykkisiä vammoja saanutta toveriaan suojaan. Kuva muistuttaa niistä kymmenistä tuhansista miehistä, jotka palasivat kotiin. Heidän ainut hoitaja seuraavat vuosikymmenet oli oma vaimo. Vammasta joutui myös kärsimään koko perhe, kun ei ymmärretty miksi isä on niin kummallinen, Toivonen kertoo.
– Rintamalta tuli 200 000 miestä, joilla oli psyykkisiä ongelmia, joita ei koskaan hyväksytty sairaudeksi. Osa tappelee sotaa öisin vielä tänäänkin, hän muistuttaa.
[br]
[br]
3. Leikkausosaston vichypullo
Yksi museon monipuolisuudellaan läkähdyttävän kokoelman erikoisin esine on sen leikkausosaston instrumenttipöydällä oleva vichypullo, vaikkei sen vaatimaton ulkomuoto juuri mitään sen historiasta paljastakaan. Onneksi on Toivonen… ja ne vierailta kerätyt tositarinat.
Kyseessä on sodanaikaisiin (suoriin) verensiirtoihin käytetty pullo. SA-arkistosta löytyy kuvia, joissa sen kaltaiseen pulloon lasketaan verta potilaan käsivarresta.
– Eräs vierailulla ollut vanhempi rouva kertoi olleensa sodassa 16-vuotiaana pikkulottana, kun sotasairaalaan tuotiin pahoin haavoittunut sotilas, joka tarvitsi kipeästi verensiirtoa. Lotta meni makuulle sotasairaalan vuoteelle ja vieressä lattialla makasi haavoittunut sotilas. Pullon avulla veri siirrettiin suoraan lotalta sotilaaseen, Toivonen vakuuttaa ällistyneelle yleisölleen.
– Sotien aikana kerättiin kymmeniätuhansia pulloja verta mm. kuljetettavaksi rintamalle. Veripalvelun toiminta kehittyi sotien aikana merkittävästi.
[br]
[br]
4. Sotalasten tarina 
Mikäli museo todella sulautettaisiin osaksi Sotamuseota ja sen kokoelma päätyisi tilanpuutteen johonkin sen lukuisista varastoista, sulkeutuisi yleisöltä huima määrä harvinaisuuksia ja kuulematta jäisi monta tarinaa.
Yksi, mikä Toivosta harmittaisi eniten, on sotalasten tarina.
– Nämä ovat yksityishenkilöiden lahjoittamia. Mihin ne menisivät? Ne palautettaisiin takaisin lahjoittajilleen, hän muistuttaa.
Tarina onkin tärkeä ja vähän tunnettu, vaikka lastensiirroilla sodan jaloista turvallisempiin oloihin naapurimaihin oli kauaskantoiset seuraukset. Noin 10 prosenttia lapsista ei koskaan palannut: Ruotsiin jäi 7 000 lasta, Tanskaan siirretyistä noin 4000 lapsesta jäi sinne noin 500.
– 75 000 lasta joutui eroon perheestään. Heitä on vielä joukossamme ja jokaisella on oma tarinansa. Muistoja on niin hyviä kuin ikäviä, Toivonen pohtii.
PS. Joko tunnet sotalapsista kertovan virtuaalinäyttelyn?
[br]
5. Pieni valkoinen arkku
Museon tarjoama kierros sodan aikaisessa kenttälääkinnässä ei suinkaan rajoitu vain haavoittuneisiin ja heidän hoitoonsa. Oman osansa saavat sotalasten lisäksi niin kaatuneet, heidän omaisensa kuin he, jotka jäivät rintamalle.
Yksi kokoelman puhuttelevimmista esineistä onkin pieni valkoinen arkku, jossa rajan takaisilla taistelukentillä suoritettavissa etsinnöissä löydetyt kentälle jääneet ja kadonneet sankarivainajat tuodaan kerran vuodessa Suomeen.
– Käytäntö kertoo sotiemme uhreista ja kerran annetusta ”veljeä ei jätetä”- lupauksesta, Toivonen kertoo.
Videota viime vuoden hakumatkasta löydät täältä, jutun sen jälkeen jatkuneissa etsinnöissä tehdyistä löydoistä puolestaan täällä.
[br]
[br]
6. Lentäjien testauslaite
Yläkerran esineistö kartoittaa sotilaslääketieteen kehitystä vähän sotavuosia laajemminkin ja täältä löytyy yksi esineistön kummallisimpia kapineita: ilmavoimien osaston lentäjien testauslaite. Testattavaa keikutteleva ja heilutteleva laite testasi, pystyikö lentäjä koordinoimaan liikkeitään olosuhteiden keikkuessa ja heiluessa.
– Jo 100 vuotta sitten osattiin tehdä laitteita, joita nykyään voidaan kuvailla tietokonepeleiksi. Tällä eroteltiin jyvät akanoista, Toivonen hymähtää.
Testaustilannetta dokumentoivat kuvat tuovat mieleen astronauttikoulutuksesta (ja Siitä James Bondista) tutut laitteet ja niitä seuranneet olotilat. Ei ole akanoillakaan ollut kivaa.
[br]
[br]
7. Lotta Svärd- osaston pikkulotta
Kun Sotilaslääketieteen museo avattiin vuonna 1983, tuli museoon myös kunnianosoitus suomalaisille naisille: Lotta-osasto.
– Se oli sotien jälkeen ensimmäinen paikka, jossa ei pelätty naapurivaltion reaktiota ja tuotiin esille myöhemmin kielletyn naisjärjestön merkitys sodista selviytymiseen, Toivonen kehaisee.
Lottien tarinaa näkee myös alakerran näyttelyissä, joista löytyy mm. lottien kenttäsairaala numero 5.
– Jo ennen Talvisotaa lotat olivat hankkineet varustuksen viiteen kenttäsairaalaan ja Punainen Risti neljään. Sotien jälkeen kenttäsairaalat pakattiin odottamaan seuraavaa sotaa, hän kertoo.
– Tänne nämä tarvikkeet on haettu 1980-luvun alussa Ilmajoen lääkintävarikolta, jossa ne olivat olleet vuodesta 1944, odottamassa sitä seuraavaa sotaa.
Kädenjälkensä ovat näyttelyyn jättäneet ihan oikeat lotat: yksi kävi laittamassa sidokset oikeaoppisiksi ja toinen jätti tervehdyksensä tuleville polville.
[br]
[br]
Museon alakerrasta löytyvä, sotilaslääketieteen kehitystä nykypäivään kartoittava näyttely kartoittaa myös naisten merkityksen kasvua: tiesitkö, että nykyään jo 10% lääkintäaliupseereista on naisia?
[br]
[br]
Lahti ei ole kuin tunnin lähijunamatkan päässä pääkaupungista, joten tämän paikan soisi löytävän niin viikonloppuretkeilijät kuin kouluryhmätkin. Kierros museossa on havainnollinen, viihdyttävä ja opettavainen kokemus. Aikojen saatossa muuttunut ovat niin lääkinnässä käytetyt aineet…
[br]
[br]
…kuin välineet.
– Täällä oli kierroksella sairaanhoitajiksi opiskelevien ryhmä, eivätkä he enää tunnistaneet, mitä näillä tehdään, Toivonen kertoo huvittuneena erään sairaalasängyn alle viitaten.
[br]
[br]
Mutta oppii täällä ainakin sen, että vaikka aika ja kaikki muu ympärillämme saattavat muuttua, on aiakin yksi asia, joka pysyy: hammaslääkärin kammo. Ehkäpä ihan syystä.
[br]
[br]
Lahden Sotilaslääketieteen museo
Avoinna kesäkaudella viikonloppuisin 12-16, ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.
Pääsylippu 10 €/ 7 € (opiskelijat, työttömät, yli 10 hengen ryhmät)
Sisäänpääsy ilmainen veteraaneille ja lapsille (alle 8-vuotiaille)
www.sotilaslaaketieteenmuseo.fi
[br]
[br] Tsekkaa myös sivumme muut mahtavat museovinkit!
Yhteystiedot
Katuosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki
