Suomenlinnassa sijaitseva Sotamuseo kuuluu Maanpuolustuskorkeakouluun ja on osa puolustusvoimia. Toukokuun alussa yleisölle avattu uusiutunut museo jakaantuu kahteen osaan tilaan, joista ensimmäinen kartoittaa Suomen itsenäisyyden sotia ja toinen Puolustusvoimain sekä suomaalaisen kriisinhallintatyön historiaa.
Jo ensimmäisen kahden kuukauden aikana museo keräsi 50 000 kävijää. Vierailijoista 40% on ulkomaalaisia, eikä moni helsinkiläinenkään ole tullut poikenneeksi tässä huikeassa kohteessa. Tässä seitsemän tärppiä kokoelman tarjontaan!
[br]
[br]
1. Ensimmäisen kaatuneen suomalaisjääkärin hautaristi 13.6.1916 Nykyisen Latvian alueella sijaitsevalla Misse-joella kaatunut jääkäri Alfred Hynninen oli ensimmäinen maailmansodassa kuollut suomalaisjääkäri. Hynninen palveli sodan itärintamalla Saksan riveissä, mutta se, miksi jääkärit alunperin Saksaan lähtivät koulutustaan hankkimaan ei unohtunut: ristissä lukee ”starb für sein Vaterland” – kuoli isänmaansa puolesta.
Hynninen haavoittui kranaatinsirpaleesta ja kuoli verenhukkaan myöhemmin samana päivänä. Viimeisten sanojen kerrotaan olleen kovin dramaattisesti ”kostakaa veljet kuolemani, kostakaa!” Hynninen haudattiin Latviaan, mutta 1920- luvulla suoritetuissa etsinnöissä ei hänen hautapaikkaansa löytynyt. Laajennettaessa tutkimukset lähimetsiin löydettiin tämä risti, joka tuotiin Suomeen.
[br]
[br]
2. Jääkäriluutnantti Ragnar Nordströmin takki 
Tämä on takki, joka niin ikään Saksassa koulutuksensa saaneella jääkäriluutnantti Ragnar Nordströmillä oli päällään hänen haavoittuessaan sisällissodassa huhtikuussa 1918.
Ennen Lempäälän taisteluja Nordström oli pyytänyt lupaa vaihtaa jääkäriunivormunsa normaaliin valkoisten univormuun, jottei jääkärinä erottuisi niin selvästi. Pyyntöönsä hän sai kieltävän vastauksen, koska ”jääkärit johtavat esimerkillään”.
Esimerkki johti takin hihan repineeseen, oikeaan käsivarteen osuneeseen konekiväärisuihkuun.
Kun hän vihdoin tuli tajuihinsa, löysi hän itsensä mielisairaalasta, sillä haavoittuneille ei enää tuossa vaiheessa ollut paikkoja muualla. Lääkärit kertoivat, ettei kädestä enää koskaan saataisi toimintakelpoista, mutta että parin kuukauden toipilasajan jälkeen hän pääsisi taas liikkeelle.
Potilas kysyi, kauan menisi, jos käsi amputoitaisiin, johon lääkäri vastasi, että muutama päivä. Nordström totesi että amputoidaan sitten, että hän ehtii vielä mukaan Viipurin valtaukseen. Siihen hän ei kuitenkaan ehtinyt, mutta käsivamma ei hänen myöhempää sotilaallista menestystä hidastanut.
Hän oli mukana heimosodissa ja myöhemmin, laivanvarustajana luomansa omaisuuden turvin, lahjoitti aseistusta talvisodan kenttäarmeijalle, rahoitti jatkosodan aikana miehitettyjen alueiden karjalaislasten koulunkäyntiä ja tuki sotien jälkeen siirtokarjalaisten ja aseveljien asuttamista.
Eläessään hän kirjoitti muistelmat ”Voitto tai kuolema”, antaen kuitenkin ennen kuolemaansa tarkat ohjeet siitä, ettei niitä saisi julkaista ennen kommunismin kaatumista Venäjällä. Kirja tuli ulos 14 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen vuonna 1996.
[br]
[br]
[br]
[br]
3. Armi Metsäpellon kotialttari Helsingin pommituksissa sodan ensimmäisenä päivän kuolleesta 7-vuotiaasta Armi Metsäpellosta tuli sodan viattomien siviiliuhrien symboli, vaikkei hän ensimmäinen sodassa kuollut siviili ollutkaan.
Ainoan lapsensa menetyksen murtamat vanhemmat rakensivat tyttärensä muistolle töölöläiskotiinsa alttarin, joka on nyt osa Suomenlinnan sotamuseon kokoelmaa.
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
4. Simo Häyhän lahjakivääri Simo Häyhä oli talvisodan saatossa legendaksi noussut tarkka-ampuja, jonka maine kiiri ulkomaille saakka. Ruotsin valittua puolueettomuuden halusi suurena Suomen-ystävänä tunnettu ruotsalainen liikemies Eugen Johansson kuitenkin tukea suomalaisia heidän sotaponnistuksissaan ja lahjoitti Suomen armeijalle hopeakyltein varustetun SAKO M/28-30- tarkkuuskiväärin, pyytäen, että se välitettäisiin juuri Häyhälle. Lisää Häyhästä täällä.
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
[br]
5. Lauri Törnin kunniamerkit Elämänsä aikana kolmen eri armeijan riveissä sotinut Lauri Törni (myös Larry Thorne) on voimakkaita mielipiteitä herättävä hahmo, joka tuomittiin kertaalleen maanpetoksestakin. Kunniamerkkejään hän ei kuitenkaan menettänyt.
Miehen tapahtumarikkaan sotilasuran vaiheista kerrottujen tarinoiden todenperäisyydestä on väliin vaikea olla varma. Poikkeuksellinen persoona hän kiistatta kuitenkin on, mistä kertovat myös hänelle myönnetyt kunniamerkit; näiden joukossa mm. Mannerheim-risti (nro 144) sekä kaksi Yhdysvaltain armeijan Purppurasydäntä.
[br]
[br]
6. Mannerheimin auto(t) Sotamarsalkka Mannerheimin täyttäessä vuonna 1942 75 vuotta sai hän yllätysvieraan Saksasta. Mukanaan Hitler toi kolme tuliterää Steyr 1500A/02 komentoautoa. Kaksi näistä autoista on sittemmin kadonnut, mutta kolmas päätyi sodan jälkeen Mäntsälän vapaapalokunnan käyttöön (siitä punaiseksi muuttunut väri).
Uudella kotipaikkakunnallaan autoa kutsuttiin nimellä ”Mäntsälän Hitler”.
[br]
[br]
Yksi sotamuseon kokoelmien ehdottomia helmiä on myöskin Mannerheimille kuulunut Rolls Royce Silver Ghost 1915. Se, miten tämä alun perin pietarilaisen pankkiirin Davidoffin omistuksessa ollut harvinaisuus aikanaan päätyi Suomeen, on yhä mysteeri.
Sotasaaliiksi se saatiin punaisilta vuonna 1918, jonka jälkeen se luovutettiin saksalaiskenraalin Rüdiger von der Goltzin käyttöön. Saman vuoden syksyllä siitä tuli Mannerheimin edustusauto.
[br]
[br]
7. Sotilasasukokoelma Yksi museon (uuden puolen) vetonauloista on sen sotilasasukokoelma, joka museoiden perinteisestä ”ei saa koskea”- linjasta poiketen on kaikkien testattavissa. Sitä ei tule ajatelleeksikaan, kuinka paljon joku villakankainen mantteli tai taisteluvarusteinen reppu painaakaan…! [br]
[br]
Suomenlinnan Sotamuseo
avoinna päivittäin klo 11-18
pääsylippu (sisältää myös sukellusvene Vesikon) 7€/ 4€ (koululaiset, opiskelijat, eläkeläiset)
Sisäänpääsy ilmainen alle 7-vuotiaille, koululais- ja opiskelijaryhmille opettajan johdolla, sotaveteraaneille, kriisinhallintaveteraaneille, työttömille, varusmiehille sekä Puolustusvoimain henkilökunnalle
Opastettu kierros saatavilla erikseen, lisää tietoa täällä.
[br]
[br]
Puolustusvoimien 100- vuotisjuhlavuosi on näkyvästi esillä myös Suomen Sotaveteraaniliiton viestinnässä ja Puolustusvoimia eri teemojen kautta käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuoden aikana nettisivuillamme sekä joka toinen kuukausi ilmestyvässä Sotaveteraani-lehdessä.
[br]
Ethän unohda, että sivuiltamme löydät myös lisää mahtavia museovinkkejä!
Yhteystiedot
Katuosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 600, 00521 Helsinki
