Talvisota on suuri kansallinen selviytymistarina, jonka tosiasiat täytyy välittää myös seuraaville sukupolville

Talvisota on suuri kansallinen selviytymistarina, jonka tosiasiat täytyy välittää myös seuraaville sukupolville

Tänään on ympäri Suomea muistettu Talvisodan syttymisen 80.vuosipäivää. Päivä koskettaa koko Suomea: sen osoittavat lehtien otsikot, noista 105 historiamme muuttaneista päivistä kertovat artikkelit, veteraanihaastattelut, ihmisten sosiaalisen median päivitykset ja verkossa trendaavat aiheet.

Itse olin lausumassa päätössanat Talvisotayhdistys ry:n ja Valtioneuvoston kanslian järjestämässä seminaarissa. On hienoa, että he olivat juuri tänään nostaneet arvokkaaksi keskustelunaiheeksi ja julkisuuteen talvisodan opit ja viestit meille nykypäivän suomalaisille.

Miksi Talvisota on niin tärkeä? Mitä nuo päivät jättivät meille perinnöksi?

Isänmaan sotahistoriassa muistetaan ja juhlitaan monia sotien alkuun ja päättymiseen liittyviä merkkipäiviä. On hyvä, että näin on. Talvisodan alkamisella on kuitenkin aivan oma painoarvonsa kansakuntamme muistissa ja arvoissa.

Kuten monissa eri muistotilaisuuksissa tänään, oli seminaarissa paikalla monia sotaveteraaneja, heidän puolisoita ja leskiä. Seminaarin sanoma oli suunnattu heille ja erityisesti nuoremmalle väelle: veteraanien lapsille ja lastenlapsille. On tärkeä kertoa, mitä vaari teki sodassa ja miksi.

Tämä on myös veteraanijärjestöjen yhteisen perinnetyön perusajatus ja tavoite.

Sotiemme jälkeen on syntynyt jo kolme parinkymmenen vuoden iän ohittanutta jälkipolvea. He ovat saaneet kokea paljon turvallisuutta ja hyvinvointia. Se on etäännyttänyt heidät sotiemme ankarista vuosista. Monella perheellä on jo katkennut henkilökohtainen yhteys sodan käyneisiin sukulaisiin ja sotasukupolveen.

Siksikin perinnetyötä tarvitaan. Emme voi kuitenkaan esittää tuleville sukupolville kovin ehdottomia vaatimuksia perinnetyön sisällöstä ja muodoista. Voimme ja meidän tulee kertoa nuorille sotahistoriamme faktat, kuten tänään tullaan kuulemaan. Jokainen sukupolvi päättää sitten itse, miten niihin suhtautuu sekä valitsee omat arvonsa ja muotonsa kunnioittaa sotasukupolven perinteitä.

Talvisota synnytti puheisiimme kaksi usein lainattua sanontaa.

”Talvisodan henki” ja ”Veljeä ei jätetä”. Näitä käytettään laajasti eri yhteyksissä ja kaikki suomalaiset tietävät, mitä ne tarkoittavat.

Etenkin jälkimmäisessä kiteytyy veteraaniliittojen toiminnan perusperiaate. Poikamme antoivat kerran rintamalla lupauksen, johon kaikki tiestivät voivansa luottaa. Nyt on meidän vuoromme taata, että lupaus pitää. Seisomme veteraanien, kunniakansalaistemme, rinnalla ja tukena viimeiseen mieheen ja naiseen saakka.

Tänään on luonteva päivä meidän itse kunkin miettiä sitä, voisimmeko tehdä vielä enemmän lähimmäistemme parhaaksi. Erityisesti veteraanien, mutta myös muiden ikäihmisten, lasten ja nuorten. Heidän hyvinvointinsa on isämaamme tulevan menestyksen perusta.

Erinomaisesti järjestetty seminaari ja päivän mittaan kuullut puheenvuorot nostivat esille arvokkaita ja uusiakin näkökulmia talvisodasta, joiden ansiosta uskon, että talvisodan perinnön merkitys tulee puhuttelemaan suomalaisia vielä pitkään.

Talvisota oli suuri kansallinen selviytymistarina. Sotaan osallistui omalla tavallaan koko kansa. Kaikki silloiset suomalaiset.

 

Erkki Heikkinen

 

 

 

Kirjoittaja on lehdistöneuvos ja Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja